haku: @supervisor Tommola, Ensio / yhteensä: 22
viite: 1 / 22
« edellinen | seuraava »
Tekijä: | Punakivi, Mari |
Työn nimi: | Suomen kuntien kiinteistömarkkinaprofiilit 1985-1996 |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 1997 |
Sivut: | 81 s. + liitt. 39 Kieli: fin |
Koulu/Laitos/Osasto: | Maanmittausosasto |
Oppiaine: | Kiinteistöoppi (Maa-20) |
Valvoja: | Tommola, Ensio |
Ohjaaja: | |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark M80 | Arkisto |
Avainsanat: | kunta rakentamaton kiinteistö kiinteistöarviointi kiinteistömarkkinat maapolitiikka klusterianalyysi |
Tiivistelmä (fin): | Tässä diplomityössä on tutkittu Suomen kuntien tekemiä rakentamattomien kiinteistöjen kiinteistökauppoja vuosina 1985-1996. Työn tarkoituksena on analysoida kauppoja tilastollisin menetelmin, lähinnä klusterianalyysin avulla ja muodostaa samalla tavoin käyttäytyvistä kunnista ryhmiä, jotka palvelevat tutkimusta tulevaisuudessa. Työssä tarkastellaan lisäksi kuntien maavarannon ja ns. kiinteistötaseen eli myyntitulojen ja hankintamenojen välisen erotuksen kehitystä sekä verrataan kuntien aktiivisuutta kiinteistömarkkinoilla yksityisen sektorin toimintaan tarkastelujakson aikana. Tutkimuksessa käytetyt tiedot on saatu Maanmittauslaitoksen kauppahintarekisteristä. Työn kirjallisuusosassa tehdään katsaus kiinteistökäsitteen tulkintaongelmiin, klassisiin maanarvoteorioihin ja kiinteistömarkkinoiden toimintaan. Lisäksi selvitetään, millaisin edellytyksin kiinteistöä voidaan pitää hyödykkeenä, tuotannontekijänä ja rahoitusinstrumenttina. Kunnan toimintaympäristöä yleensä sekä erityisesti kuntaa kiinteistösijoittajana ja jalostajana verrataan yksityisen kiinteistösijoittajaan. Lisäksi tarkastellaan maapolitiikan käsitettä, sen erilaisia painotuksia ja maapolitiikan tavoitteita, jotka voivat olla yleishyödyllisiä tai taloudelliseen toimintaan tähtääviä, mutta tavoitteeksi voidaan asettaa jopa liiketaloudellisesti kannattavuus. Lopuksi tehdään lyhyt katsaus myös nykyisin käytettyihin maapolitiikan tuloksellisuuden mittausmenetelmiin. Työn empiirisessä osassa kunnat jaetaan taajamarakenteen perusteella Tilastokeskuksen luokittelua apuna käyttäen kaupunkimaisiksi kunniksi, suuriksi taajamakunniksi, suuriksi, yli 5000 asukkaan maaseutumaisiksi kunniksi, keskisuuriksi 2500-3000 asukkaan maaseutumaisiksi kunniksi ja pieniksi, alle 2500 asukkaan maaseutumaisiksi kunniksi. Jokaisen kuntatyypin kunnat klusteroidaan kiinteistömarkkinakäyttäytymisen perusteella käyttäen hyväksi muuttujia, jotka sisältävät jokaisen kunnan vuosina 1985-1990 ja 1991-1996 tekemien rakentamattomien kiinteistöjen kiinteistökauppojen nimellisarvot, pinta-alat ja kauppojen lukumäärät. Jatkotutkimuksen tarpeisiin kehitettyjen klustereiden lisäksi tarkastellaan maavarannon ja kiinteistötaseen kehitystä sekä kuntien aktiivisuutta kiinteistömarkkinoilla klusterikohtaisesti, kuntatyypeittäin ja valtakunnallisella tasolla. |
ED: | 1998-03-17 |
INSSI tietueen numero: 13058
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI