haku: @supervisor Keski-Rahkonen, Olavi / yhteensä: 22
viite: 13 / 22
Tekijä: | Tillander, Kati |
Työn nimi: | Palokunnan saatavuuden merkitys rakennuksen paloriskitarkastelussa |
The Influence of Fire Department Intervention to the Fire Safety of a Building Assessed Using Fire Risk Analysis | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 1999 |
Sivut: | 161 Kieli: fin |
Koulu/Laitos/Osasto: | Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto |
Oppiaine: | Talonrakennustekniikka (Rak-43) |
Valvoja: | Keski-Rahkonen, Olavi |
Ohjaaja: | Keski-Rahkonen, Olavi |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark Aalto | Arkisto |
Tiivistelmä (fin): | Palon aiheuttama rasitus rakennuksen erilaisiin toiminnallisiin osiin on esitettävissä erilaisilla riskianalyysin puurakenteilla. Tässä työssä tarkastellaan vikapuutekniikalla erityisesti palokunnan epäonnistumiseen johtavia tekijöitä, joiden tilastotietoihin pohjautuvien todennäköisyyksien määrittäminen oli tutkimuksen päätarkoitus. Työn tärkein tilastolähde oli kansallinen onnettomuustietokanta, ONTIKA, joka myös määritteli vikapuiden erittelyasteet. Ilmoitusvirran havaittiin olevan Helsingissä tilastollisella tarkkuudella saman kuin koko maassa, mutta toiminta-aikojen eron takia Helsingissä samanaikaisten asiakkaiden (rakennuspalojen) keskimääräinen lukumäärä on vain noin puolet koko maan keskimääräisestä arvosta. Kun Suomen olosuhteisiin sovellettiin kansainvälisestä kirjallisuudesta poimittuja malleja todettiin, että estotodennäköisyys eli todennäköisyys, että hälytyksen tullessa lähimmän aseman kaikki yksiköt ovat varattuina muihin tehtäviin, on melko pieni koko Suomen alueella. Näin ollen pelastushenkilöstön määrää voidaan pitää kattavana koko maassa. Yksi työn osa-alueista oli verrata palokuntien lähtövalmius-, toimintavalmius- ja palveluaikojen alueellisia eroja maassamme. Koko Suomen valmius- ja palveluaikojen havaittiin olevan kuvattavissa likimain gammajakaumilla. Ajoajan osuus toimintavalmiusajasta tuli selvästi näkyviin Mikkelin, Kuopion ja Lapin lääneissä. Ajoaikojen alueellisia ja ajoneuvotyyppien välisiä eroja tarkasteltiin sovittamalla esimerkkialueiden havaintoihin karkea ajoaikamalli, jonka avulla määriteltiin yleisimmille ajoneuvotyypeille ajoaikakaavat. Johtopäätöksenä todettiin, että palokuntien onnistuminen Suomessa on useimmiten riippuvainen ajoajan pituudesta kohteeseen. Työssä esitetään lisäksi kaksi operatiivisten yksiköiden sijoituksen optimoinnin periaatteet osoittavaa mallia, joita ei tämän tutkimuksen puitteissa sovellettu käytäntöön. |
ED: | 1999-03-09 |
INSSI tietueen numero: 14059
+ lisää koriin
INSSI