haku: @instructor Pehkonen, Antero / yhteensä: 22
hakutulos-lista
viite: 21 / 22
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Tiirikainen, Suvi
Työn nimi:Monitoring of reinforcement corrosion by use of the galvanostatic pulse method
Galvanostaattiset pulssivirtamittaukset betoniraudoitteiden korroosiomonitoroinnissa
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2004
Sivut:98 + 4      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Materiaali- ja kalliotekniikan osasto
Oppiaine:Korroosionestotekniikka   (Mak-85)
Valvoja:Aromaa, Jari
Ohjaaja:Pehkonen, Antero ; Laurila, Timo
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  100   | Arkisto
Avainsanat:concrete
corrosion
galvanostatic pulse
potential transient
steel reinforcement
betoniteräs
korroosio
galvanostaattinen pulssi
korroosio
potentiaalimuutos
Tiivistelmä (fin): Korroosioriskin arviointia betonirakenteissa on suoritettu käyttäen lukuisia elektrokemiallisia menetelmiä aina ensimmäisistä kennopotentiaalimittauksista lähtien.
Rakenteiden ylläpito ja korjaus vaatii monitorointitekniikan, jolla pystytään luotettavasti paikantamaan vaurioitunut betoniteräsalue ja arvioimaan korroosionopeus.
Galvanostaattinen pulssivirtamittausmenetelmä, joka on ollut tutkimuksen kohde jo vuodesta 1988, on viime aikoina herättänyt kiinnostusta nopeana ja helppona keinona määrittää betoniteräksen korroosionopeus vaurioittamatta terästä.

Työn tavoitteena oli tutkia galvanostaattisten pulssivirtamittausten sovellusten käyttökelpoisuutta betoniteräksen korroosiomonitoroinnissa.
Laboratoriossa tehdyt mittaukset suoritettiin simuloidussa huokosvedessä vaihtelevilla kloridipitoisuuksilla.
Laboratoriotesteillä määriteltiin parametrit, jotka antavat luotettavimman arvion betoniterästen tilasta.
Perinteisiä elektrokemiallisia mittausmetodeja käytettiin galvanostaattisten pulssivirtamittausten ohella parametrien määrittämiseen laboratoriossa ja niitä testattiin GPM metodilla kenttäolosuhteissa.
Pääkiinnostuksen kohde oli katodisesti suojattujen rakenteiden tutkiminen.

Mittaustulokset todistivat, että galvanostaattisella pulssivirtamittausmetodilla pystytään erottamaan aktiivinen ja passiivinen teräs toisistaan.
Laboratoriomittaukset vahvistivat aktiivisen ja passiivisen teräksen korroosiovirrantiheystulosten eroavan kymmenkertaisesti.
Katodisen suojavirran tai syötetyn mittavirran suuruus ei vaikuttanut merkittävästi määriteltyjen resistanssien arvoihin.
Hyvin pienillä syyottovirroilla saattoi esiintyä häiriöitä mitatuissa potentiaalimuutoskäyrissä vaikeuttaen resistanssiarvojen laskemista, kun korroosiovirrat olivat suuria.
Tämän vuoksi keskeytetyn virran GPM menetelmä on käyttökelpoisempi, koska myös aikavakioiden avulla voidaan arvioida teräksen korroosiotilaa.
Tiivistelmä (eng): Interpretation of corrosion risk in reinforced concrete structures has been performed with a number of electrochemical techniques ever since the first half-cell potential mapping measurements were developed.
The maintenance and repair of the structures requires a monitoring technique that can reliably locate the corroding areas and estimate corrosion rates.
The galvanostatic pulse technique introduced in 1988 has been lately investigated as an easy, rapid and non-destructive method to assess corrosion rate of rebar steel.

The aim of the study was to determine the usability of galvanostatic pulse measurement applications on corrosion monitoring of reinforced steel in concrete to assess corrosion rates.
The laboratory tests were performed in simulated pore water solutions with varying chloride concentrations.
The purpose of tests was to define parameters, which give the most reliable and comprehensive information of the condition of rebar steel rods.
The traditional electrochemical methods as well as the galvanostatic pulse method were used to specify parameters in laboratory and they were tested using the GPM method on site.
The main interest was to examine reinforced concrete structures guarded by cathodic protection.

The tested galvanostatic pulse method was proved to be suitable to separate active and passive state of steel.
The measurements performed in laboratory confirmed that there is one decade difference in corrosion current density values between active and passive steel.
The results showed that the magnitude of the cathodic protection current and the applied measurement current do not have an excessive influence on the determined resistances.
However the determination of resistance values may be disturbed related to the small applied currents if corrosion rate is high and deviations occur in the measured transient.
Therefore the interrupted GPM method was more applicable because the time constants could also be used to determine the corrosion state of steel.
ED:2005-03-04
INSSI tietueen numero: 28124
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI