haku: @keyword costs / yhteensä: 22
hakutulos-lista
viite: 8 / 22
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Pohjalainen, Elina
Työn nimi:Kaatopaikkojen käytöstä poistamisen ja jälkihoidon teknishallinnollinen viitekehys
A technical and administrative framework for the closure and after-care of landfills
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2005
Sivut:122      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto
Oppiaine:Vesihuoltotekniikka   (Yhd-73)
Valvoja:Kiuru, Heikki
Ohjaaja:Kukkamäki, Markku
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto     | Arkisto
Avainsanat:closed landfill
surface-sealing system
environmental load
control of emissions
costs
lopetetut kaatopaikat
pintarakenteet
ympäristökuormitus
kaatopaikkapäästöjen hallinta
kustannukset
Tiivistelmä (fin): Tässä työssä selvitettiin, kuinka tavanomaisen jätteen kaatopaikkoja on lopetettu valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista (861/97) voimaantulon jälkeen.
Työn ensisijaisena tarkoituksena oli pohtia, onko määräysten mukainen tiivis pintarakenne toimiva ratkaisu kaatopaikan ympäristökuormituksen vähentämiseksi.
Lisäksi työssä tarkasteltiin kaatopaikkavesien ja - kaasun käsittelymenetelmiä sekä kaatopaikan jälkihoitoaikaa ja lopettamiskustannuksia.
Työstä saatuja tuloksia on tarkoitus hyödyntää tulevissa kaatopaikkojen lopettamissuunnitelmissa.

Työssä tarkasteltiin seitsemää suomalaista kaatopaikkaa, jotka on lopetettu lupaehtojen mukaisesti vuosina 2002 - 2003.
Tutkimusaineistoa saatiin alueellisilta ympäristökeskuksilta.
Kaatopaikoilta lähtevien vesien määrää ja laatua mitataan 2 - 3 kertaa vuodessa keväisin ja syksyisin.
Jotta virtaamaa ja kuormitusta voitaisiin tarkastella luotettavasti, tulisi virtaamia mitata kuukausittain, koska virtaamiin vaikuttavat oleellisesti paikalliset sääolosuhteet.
Tämän vuoksi tältä pohjalta esitetyt tulokset ovat vain suuntaa antavia.

Typpi on yleensä suurin kuormitustekijä suomalaisilla tavanomaisen jätteen kaatopaikoilla.
Tarkastelun perusteella pintarakenteet pienensivät kaatopaikalta lähtevää virtaamaa sekä typpikuormitusta vesistöön keskimäärin noin 90 % ja paransivat siten pinta- ja pohjavesien laatua kaatopaikkojen lähiympäristöissä.
Lopetetulta kaatopaikalta lähti keskimäärin 3 m3/ha/d virtaama ja 0,3 kg/ha/d typpikuorma.
Kaatopaikkavedet käsiteltiin tarkastelluilla kaatopaikoilla pääasiassa paikallisesti.
Tarkastelun perusteella suoto- ja valumavesien käsittely ei ollut riittävää yli yhdeksän hehtaarin kokoisilla kaatopaikoilla, minkä vuoksi vedet tulisi käsitellä biologisesti kyseisillä kaatopaikoilla.
Kaatopaikoilla muodostuvien metaanikaasujen määrät katsottiin hyödyntämisen kannalta liian pieniksi, minkä vuoksi kaasut käsiteltiin kaatopaikkojen pintakerroksissa hapettamalla.
Tämä on todettu tehokkaaksi metaanipaastoja vähentäväksi menetelmäksi.

Tarkastelun perusteella pintarakennekustannukset voivat vaihdella välillä 9 - 70 /m2 riippuen lähinnä käytetyistä kerrosmateriaaleista Kaatopaikan jälkihoitoaika ja - kustannukset riippuvat päästöjen kestosta.
Esimerkiksi typpipäästöjen poistuminen jätetäytöstä kestää hapettomissa olosuhteissa yli 50 vuotta.
Tällöin kaatopaikan lopettamis- ja jälkihoitokustannukset voivat nousta useisiin miljooniin euroihin.
Aikaisempien tutkimusten perusteella hajoamisprosessia voidaan tehostaa lisäämällä jätetäytön kosteutta.
ED:2005-06-28
INSSI tietueen numero: 28951
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI