haku: @instructor Pehkonen, Antero / yhteensä: 22
viite: 12 / 22
Tekijä:Joas, Tony
Työn nimi:Passivoituvien metallien aktivointi kovakromauksessa
Activation of passive metals in hard chromium plating
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2009
Sivut:98      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Materiaalitekniikan laitos
Oppiaine:Korroosio ja hydrometallurgia   (MT-85)
Valvoja:Forsén, Olof
Ohjaaja:Pehkonen, Antero
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  113   | Arkisto
Avainsanat:hard chromium plating
activation
kovakromaus
aktivointi
Tiivistelmä (fin): Tässä työssä on tutkittu passivoituvien metallien kromausta edeltävää aktivointia.
Tavoitteena oli selvittää tekijät, jotka vaikuttavat aktivoinnin onnistumiseen.
Samalla selvitettiin mahdollisuutta aktivoinnin mittaamiseen sähkökemiallisilla mittausmenetelmillä.

Työn teoriaosassa käsiteltiin kovakromauksen perusteita, kuten kromin saostumista, pinnoitteiden rakennetta ja kromattavan metallin esikäsittelymenetelmiä.
Erityisesti haettiin tietoa metallipinnan aktivoinnista ennen kovakromausta ja nimenomaan erilaisia käytössä olevia ja tehokkaita aktivointimenetelmiä.
Aktivointimenetelmissä keskityttiin erityisesti työssä tutkittaviin metalleihin, joita olivat ruostumaton teräs AISI 316, nikkelikupariseos Monel 400, puhdas nikkeli, sekä nikkelikromiseos Nimonic 75.
Passivoituville metalleille suositeltiin kirjallisuuden perusteella katodista aktivointia rikkihappopitoisessa liuoksessa, johon on lisätty hieman fluorivetyhappoa.

Kokeellisessa osassa tutkittiin sähkökemiallisilla tutkimusmenetelmillä mahdollisia aktivointimenetelmiä ja -parametreja koemateriaaleille sekä kromikylvyssä että 10 til-% rikkihappoliuoksessa.
Tutkimusmenetelminä käytettiin polarisaatioajoa, potentiaaliseurantaa, potentiostaattisia mittauksia ja impedanssimittauksia.
Rikkihappoliuoksessa suoritetuissa kokeissa puhtain pinta saatiin 10 min katodisella aktivoinnilla.
Materiaalille AISI 316 suoritettiin aktivointi potentiaalissa -500 mV, Monelille potentiaalissa -450 mV, nikkelille potentiaalissa -400 mV ja Nimonicille potentiaalissa -500 mV.
Aktivoinnin mittaaminen sähkökemiallisilla menetelmillä osoittautui hankalaksi.
Laboratoriokokeissa havaittiin koemateriaalien passivoituvan erittäin nopeasti katodisen aktivoinnin jälkeen.
Sen perusteella oletettiin, että aktivoinnin ja kromauksen välisen ajan tulee olla mahdollisimman lyhyt.
Metallien passivoitumista pystytään seuraamaan potentiaaliseurannalla.
Tehdaskokeilla selvitettiin passivoitumisen merkitystä ja potentiaalimittauksen käytettävyyttä aktivoinnin mittauksessa.
Kokeiden perusteella pinnan esikäsittelyllä ja aktivointimenetelmillä vaikuttaisi olevan enemmän merkitystä kromauksen onnistumiseen kuin pinnan passivoitumisella.
Tiivistelmä (eng): The aim of this thesis was to find and examine existing activation methods for passive metals in hard chromium plating.
Another target was to investigate, which factors have an effect on successful activation process, and to discover a method to measure the activation process with electrochemical measurement methods.

In the theoretical part of this work, the principals of hard chromium plating, such as chromium deposition, structure of deposited coating and pre-treatment methods are introduced.
The activation process is examined more closely.
Activation methods that have been found effective are processed and listed.
This research focused on activation methods that are suitable for AISI 316, Monel 400, nickel and Nimonic 75.
The preferred activation method for passive metals in literature was cathodic activation in sulphuric acid solution or in sulphuric and hydrofluoric acid solution.

In the experimental part of the thesis, suitable activation methods and parameters for passive metals in chromium bath and 10 vol-% sulphuric acid were studied using electrochemical methods.
Research methods were potential measurement, polarization, potentiostatic method and impedance measurement.
The best surface cleanliness was achieved by using 10 min cathodic activation in sulphuric acid.
AISI 316 was held in potential -500 mV, Monel 400 in potential -450 mV, nickel in potential -400 mV and Nimonic 75 in potential -500 mV.
Based on the laboratory experiments, metals become passive very quickly after cathodic activation.
It was assumed that the time between activation and chromium plating should be as short as possible.
The rate of passivation can be easily measured by potential measurement.
The influence of passivation and the use of potential measurement in activation control were studied in factory conditions.
The plant experiments showed that surface pre-treatments and activation methods seem to have more influence in successful chromium plating than passivation of the surface.
ED:2012-08-31
INSSI tietueen numero: 45170
+ lisää koriin
INSSI