haku: @keyword Leadership / yhteensä: 22
viite: 3 / 22
| Tekijä: | Lehti, Terttu |
| Työn nimi: | Esimiesten kokemuksia haasteellisista vuorovaikutustilanteista esimiehen ja alaisen välillä - tapaustutkimus valtionhallinnossa |
| Supervisors' experiences of challenging interactive situations between supervisor and subordinate - case study in central government administration | |
| Julkaisutyyppi: | Lisensiaatintutkimus |
| Julkaisuvuosi: | 2015 |
| Sivut: | 182 + liitt. (+52) Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Tuotantotalouden laitos |
| Oppiaine: | Työpsykologia ja johtaminen |
| Valvoja: | Järvenpää, Eila |
| Ohjaaja: | Giesecke, Stina |
| Elektroninen julkaisu: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201506173194 |
| Sijainti: | P1 Ark Aalto 7936 | Arkisto |
| Avainsanat: | leadership management challenging interactive situation attribution theory fundamental attribution error perceived control johtaminen esimiestyö haasteellinen vuorovaikutustilanne attribuutioteoria perustava attribuutioerhe havaittu kontrolli |
| Tiivistelmä (fin): | Tutkimus tarkastelee esimiesten kokemia ja kuvaamia haasteellisia vuorovaikutustilanteita esimiehen ja alaisen välillä toimintaympäristössä, jossa oli tapahtunut erilaisia muutoksia. Haasteellisella esimiestyöhön liittyvällä vuorovaikutustilanteella tarkoitetaan tilannetta, jonka esimies kokee syystä tai toisesta oman toimintansa kannalta erityisen haasteelliseksi ja johon hän joutuu resursoimaan tavallista enemmän omia voimavarojaan. Tutkimuksen käytännöllisenä tavoitteena oli esimiesten äänen kuuleminen ja esille saaminen, ja sitä kautta esimiestyön parempi ymmärtäminen. Tavoitteena oli kuvata esimiestyön sisältöä haasteellisten vuorovaikutustilanteiden näkökulmasta. Tutkimuksen kontekstina oli yksi valtion virastoista ja siellä viraston kannalta keskeinen toimintayksikkö. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla toimintayksikön kaikki esimiehet ja henkilö, joka ei toiminut enää esimiestehtävässä. Tutkimus edustaa konstruktivistista tutkimusparadigmaa. Tutkimuksen taustalla on näkemys, jonka mukaan esimiesten tekemät tulkinnat työyhteisön tapahtumista määrittelevät pitkälti työyhteisön todellisuutta. Tämä siksi, että esimiehillä on esimiesasemansa puolesta enemmän sosiaalista valtaa kuin työntekijöillä. Tutkimuksen tieteellisenä tavoitteena oli tarkastella perustavan attribuutioerheen olemassaoloa, kun tutkimusaineistoa tarkastellaan kokonaisuutena. Perustavalla attribuutioerheellä tarkoitetaan ihmisten taipumusta korostaa toimijasta johtuvia syitä tilannetekijöiden kustannuksel-la silloin, kun selittämisen kohde on ihmisen käyttäytyminen. Tutkimusmenetelminä käytettiin sisällönanalyysia ja narratiivianalyysia. Sisällönanalyysilla saadut tutkimustulokset osoittavat, että esimiesten kuvaamat haasteelliset vuorovaikutustilanteet liittyvät alaisen toimintaan ja ominaisuuteen sekä esimiehen ja alaisen/alaisten välisiin, esimiesten keskinäisiin ja esimiesten ja toimintajärjestelmän välisiin jännit-teisiin, joilla on vaikutusta esimiehen ja alaisen väliseen vuorovaikutukseen. Esimiesten kertomat erilliset tarinat haasteellisista vuorovaikutustilanteista, jotka analysoitiin narratiivianalalyysilla, liittyivät organisaatiomuutokseen, esimiehen tekemän päätöksen kritisointiin, työntekijän käyttäytymiseen, henkilövalintaan, työntekijän toimintaan puuttumiseen, työnjohtokäskyn vastustamiseen, epäyhtenäiseen johtamisketjuun, vamman tuottamiseen, työntekijän työuupumukseen ja työntekijään, johon kukaan ei ollut saanut otetta. Narratiivianalyysilla saadut tutkimustulokset osoittavat, että pelkästään alaisesta johtuvia kausaaliattribuutioita ei annettu tilanteessa, joissa tilanteen kokonaiskontrolli näytti olevan esimiehellä itsellään. Haasteelliseksi koetun vuorovaikutustilanteen syyn nähtiin olevan alaisessa tilanteissa, joissa kontrolli näytti olevan osin tai kokonaan esimiehen ulkopuolella tai sitä ei koettu olevan kenelläkään. Tutkimustulokset viittaavatkin siihen, että havaitulla kontrollilla haasteellisessa vuorovaikutustilanteessa on vaikutusta siihen, millaisia kausaaliattribuutioita tapahtumille annetaan. Tutkimus edustaa uudenlaista tarkastelua esimiestyön kontekstissa toteutetussa attribuutiotutkimuksen kentässä. |
| Tiivistelmä (eng): | The thesis examines challenging interactive situations between supervisor and subordinate as perceived and described by supervisors in an environment in which various changes have taken place. A challenging management-related interactive situation refers to a situation that the supervisor finds particularly challenging in terms of having to devote an extraordinary amount of individual resources to respond to it. More concretely, the thesis sought to bring the views of the supervisors to the fore in order to gain a better understanding of the type of work that managers and supervisors are called upon to perform. The objective was to provide a description of management work from the point of view of interaction. The study was carried out in a major functional unit of a government agency by interviewing all the supervisors and a former supervisor in the unit. The study represents the constructive research paradigm. Underlying the approach is the assumption that the interpretations of the developments in the workplace community made by supervisors shape its reality to a significant degree. This is because supervisors, due to their position, exercise more social authority than employees. Scientifically, the objective of the study was to determine whether a fundamental attribution error existed in the light of the research findings. A fundamental attribution error means the tendency to place an undue emphasis on internal characteristics to explain someone else's behaviour in a given situation, rather than considering external factors. The methods employed in the study were content analysis and narrative analysis. The findings of the content analysis show that the challenging interactive situations described by the supervisors are related to the subordinate's actions and characteristics; tensions between supervisor and subordinate; tensions between subordinates and between supervisors; and tensions between supervisors and the operating system, all of which affect the interaction between supervisor and subordinate. The specific accounts given by the supervisors concerning challenging interactive situations assessed in the narrative analysis were related to organisational changes; criticism of the decision made by the supervisor; employee behaviour; staff selections; intervention in the employee's work performance; non-compliance with the supervisor's specific instructions; an inconsistent management chain; infliction of an injury; employee's burnout; and an employee no one could control. The findings of the narrative analysis suggest that causal attribution was not ascribed exclusively to the subordinate in situations in which overall control was retained by the supervisor. Primarily, the cause of a challenging interactive situation was ascribed to the subordinate in situations where control, in part or in full, seemed to be beyond the supervisor or was not perceived to be exercised by anybody. The findings suggest that perceived control in a chal-lenging interactive situation has a bearing on the causal attributions ascribed to events. The study represents a new approach to attribution research in the context of management work. |
| ED: | 2015-06-21 |
INSSI tietueen numero: 51517
+ lisää koriin
INSSI