haku: @keyword kitka / yhteensä: 24
hakutulos-lista
viite: 21 / 24
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Vainikka, Jussi
Työn nimi:Kumikitkan mittauslaitteen kehittäminen
Development of Rubber Friction Measuring Device
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2001
Sivut:87 s. + liitt.      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Konetekniikan osasto
Oppiaine:Auto- ja työkonetekniikka   (Kon-16)
Valvoja:Juhala, Matti
Ohjaaja:Sainio, Panu
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  3430   | Arkisto
Avainsanat:friction
rubber friction
ice friction
friction measuring device
Shear Box
arctic friction research
mini-myy-road
kitka
kumikitka
jääkitka
kitkanmittauslaite
arktinen kitkatutkimus
ARTTU
Tiivistelmä (fin):Diplomityön tavoitteena oli tutkia Teknillisen korkeakoulun Auto- ja työkonetekniikan laboratoriolla käytössä olevan Shear Box- laitteen soveltuvuus kumikitkan mittaamiseen ja kehittää tämän tutkimuksen pohjalta uusi konstruktio.
Diplomityö on osa TEKES:n ja Nokian Renkaat Oyj:n rahoittamaa ARTTU-projektia, jossa tutkitaan arktista kitkaa.
Projekti tukee suomalaisten pyrkimyksiä saavuttaa maailman johtava asema arktisessa kitkatutkimuksessa.

Työn alussa on suoritettu kirjallisuustutkimus kumikitkateoriaan ja yleisesti hyväksytty kumikitkateoria on esitetty.
Tutkimus osoitti alaa tutkitun intensiivisesti monen eri tutkijan toimesta.
Kuitenkin yhä edelleen renkaan ja alustan välillä tapahtuvien ilmiöiden teoria perustuu osittain tehtyihin havaintoihin ja uskomuksiin.

Kumikitkan tutkimiseen käytetyt kenttä- ja laboratoriomittausmenetelmät on esitelty lyhyesti.
Shear Box- laitteen mekaaninen osa sekä laitteen toiminta on kuvattu perusteellisesti.
Laitteella suoritettujen mittauksien tulokset sekä mittausmenetelmät on esitetty.
Saatujen tulosten sekä kuminäytteille tehtyjen dynaamisten testien välinen korrelaatio on selvitetty.
Mittausten toistettavuus on hyvä ja korrelaatio dynaamisten testien kanssa huomattava kaikilla mittausparametreilla.

Uuden konstruktion suunnittelun yhteydessä on tutkittu lineaari- ja pyörimisliikkeen vaikutusta saavutettavaan kitkatasoon.
Yhdistetty lineaari- ja pyörimisliike tuotti suurimman kitkatason.
Pyörimisnopeuden tarkka säätö osoittautui käytetyssä koejärjestelyssä ongelmalliseksi.
Uusi konstruktio päätettiin suunnitella pelkästään lineaariliikkeeseen perustuvaksi rakenteen pitämiseksi yksinkertaisena.

Uuden konstruktion suunnittelun eri vaiheet on esitetty yksityiskohtaisesti.
Suunnittelun lähtökohtana oli valmiiden komponenttien käyttö.
Laitteen pääosana on käytetty lineaariyksikköä.
Voimanlähteenä toimii oikosulkumoottori, jota ohjataan taajuusmuuttajan avulla.
Normaalivoima tuotetaan paineilmasylinterillä ja syntyvä kitkavoima mitataan venymäliuskoihin perustuvalla voima- anturilla.
Laitteen ohjaamiseen ja mittausarvojen keräämiseen käytetyn mittausohjelman rakentaminen on rajattu tämän diplomityön ulkopuolelle.
Kitkanmittauslaite sai nimen mini-µ-road.
ED:2001-05-23
INSSI tietueen numero: 17592
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI