haku: @keyword viscosity / yhteensä: 25
hakutulos-lista
viite: 13 / 25
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Helin, Mikko
Työn nimi:Interaction of thickeners with pigments in paper coating colors
Paksuntajien vuorovaikutus pigmenttien kanssa paperin päällystyspastassa
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2008
Sivut:112 s. + liitt. 22      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Puunjalostustekniikan laitos
Oppiaine:Paperi- ja painatustekniikka   (Puu-21)
Valvoja:Paltakari, Jouni
Ohjaaja:Seyffer, Hermann
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  995   | Arkisto
Avainsanat:coating color
thickener
pigment
adsorption
rheology
viscosity
water retention
CMC
ASE
HASE
HEUR
päällystyspasta
paksuntaja
pigmentti
adsorptio
reologia
viskositeetti
vesiretentio
CMC
ASE
HASE
HEUR
Tiivistelmä (fin): Tämän diplomityön tarkoituksena oli tutkia paksuntajien ja pigmenttien vuorovaikutusta sekä näiden vuorovaikutuksien suhdetta paperin päällystyspastan reologisiin ominaisuuksiin ja vesiretentioon.
Tutkitut paksuntajat tai paksuntajaluokat olivat karboksimetyyliselluloosa (CMC), alkalipaksunevat emulsiot (ASE), hydrofobisesti modifioidut alkalipaksunevat emulsiot (HASE) ja hydrofobisesti modifioidut uretaanipohjaiset emulsiot (HEUR).
Tutkimuksessa tarkasteltiin kahta yleisintä pigmenttiä, eli jauhettua kalsiumkarbonaattia (GCC) ja kaoliinia.

Kirjallisuustarkastelussa käsiteltiin päällystyspastan virtauskäyttäytymistä teräpäällystyksessä, pastan komponentteja ja paksuntajien toimintaa pastassa.
Kirjallisuuden mukaan kaikki tässä työssä tutkitut paksuntajat adsorboituvat pigmentteihin.
Paksuntajien on havaittu adsorboituvan voimakkaammin kaoliiniin kuin jauhettuun kalsiumkarbonaattiin.
Adsorption kasvaessa pigmenttipartikkelien silloittumisen on oletettu kasvavan.

Silloittamisen on arveltu olevan kaikkien tutkittujen paksuntajien paksuntamismekanismi.
CMC:lle on ehdotettu muitakin mekanismeja.
Päällystyspastan vesiretention on havaittu riippuvan paperin pintaan muodostuvan immobilisoituneen pastakerroksen tiheydestä, pastan vesifaasin viskositeetista sekä paksuntajan konsentraatiosta ja hydrofiilisuudesta.

Paksuntajien adsorptio pigmentteihin määritettiin ultrasentrifugin, kenttävirtausfraktioinnin (FFF) ja kokoekskluusiokromatografian (SEC) avulla.
Kaikki tutkitut paksuntajat adsorboituivat voimakkaammin kaoliiniin kuin jauhettuun kalsiumkarbonaattiin.
ASE- ja HASE-paksuntajien korkean moolimassan jakeet adsorboituivat hanakimmin.
Dispergointiaineiden ei havaittu desorboituvan paksuntajien adsorboituessa.

Adsorption ja reologisten ominaisuuksien määritysten perusteella HASE-paksuntajan todettiin muodostavan hanakammin rakenteita kaoliinin kuin jauhetun kalsiumkarbonaatin kanssa.
Pigmenttien silloittamisesta ei sen sijaan löydetty selviä todisteita CMC:n ja ASE-paksuntajien tapauksissa.
Niiden paksuntamismekanismit vaikuttivat kuitenkin perustuvan vuorovaikutukseen pigmenttien kanssa.

Päällystyspastan vesiretention havaittiin riippuvan vesifaasin viskositeetista, paksuntajan konsentraatiosta ja immobilisoituneen pastakerroksen tiheydestä.
Paksuntajan adsorptio pigmenttiin voi vaikuttaa vesifaasin viskositeettiin ja immobilisoituneen kerroksen tiheyteen.
ED:2008-03-25
INSSI tietueen numero: 35431
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI