haku: @keyword agile software development / yhteensä: 25
viite: 8 / 25
Tekijä:Numminen, Suvi
Työn nimi:Project retrospectives in agile software development - support for user experience design
Projektiretrospektiivit ketterässä ohjelmistokehityksessä - tukea käyttäjäkokemussuunnitteluun
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2013
Sivut:75 s. + 10 s.      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Perustieteiden korkeakoulu
Oppiaine:Käytettävyystutkimus   (T-121)
Valvoja:Nieminen, Marko
Ohjaaja:Sarvas, Risto
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto     | Arkisto
Avainsanat:project retrospectives
UX design skills
agile software development
learning
projektiretrospektiivit
käyttäjäkokemussuunnittelutaidot
ketterä ohjelmistokehitys
oppiminen
Tiivistelmä (fin): Käyttäjäkeskeisen suunnittelun ja ketterän ohjelmistokehityksen käytäntöjen yhdistäminen on haastavaa.
Ketterässä tilauksesta ohjelmistoja kehittävässä yrityksessä työskentelevät suunnittelijat vastaavat usein koko kehitettävän tuotteen käyttäjäkokemuksen suunnittelusta, työskentelevät tiukkojen aikataulujen mukaisesti ja siirtyvät nopeasti projektista toiseen.
Tällaisessa ympäristössä projekteista saatujen oppien tallentaminen on erityisen tärkeää.

Ketteriin ohjelmistokehitysmenetelmiin kuuluu projektiryhmän säännöllinen reflektointi yhdessä työkäytäntöjen parantamiseksi.
Naita tapaamisia kutsutaan retrospektiiveiksi.
Retrospektiivien painopiste ei kuitenkaan tavanomaisesti ole tuotteen käyttäjäkokemuksessa, joten ne eivät ole ihanteellisia suunnittelijoiden kannalta.
Tarvitaan käyttäjäkokemussuunnittelijoiden oppimista tukevia projektiretrospektiivejä.

Retrospektiivin suunnittelua varten tehtiin katsaus käyttäjäkokemussuunnittelijoiden taitoja, työpaikkaoppimista ja suositeltavia retrospektiivikäytäntöjä käsittelevään kirjallisuuteen.
Kirjallisuuskatsauksen pohjalta suunniteltiin empiirinen osuus, joka aloitettiin kyselyllä ja käyttäjäkokemussuunnittelijoiden ja prosessikehittäjien haastatteluilla tutkimukseen valitussa kohdeyrityksessä.
Näiden tulosten sekä kirjallisuuskatsauksen pohjalta suunniteltiin kaksi toisiaan tukevaa retrospektiiviä: toinen projektiryhmää ja toinen suunnittelijoiden käytäntöyhteisöä (engl. community of practice) varten.

Projektiryhmän retrospektiivi suunniteltiin erittäin kevyeksi, jotta sen käyttäminen onnistuisi organisaatiossa, jossa retrospektiivit eivät ole johdonmukaisesti käytössä.
Retrospektiivin konseptiin kuului tarkistuslista, jonka tarkoituksena oli auttaa suunnittelijaa tuomaan työnsä aiheita mukaan keskusteluun.

Käytäntöyhteisöä varten suunnitellun retrospektiivin tarkoituksena oli tukea suunnittelumenetelmien ja toimintatapojen yksityiskohtaista jakamista toisten käyttäjäkokemussuunnittelijoiden kanssa, sillä nämä menetelmät eivät olisi kiinnostavia koko projektiryhmän kannalta.

Molemmat retrospektiivimallit testattiin.
Projektiryhmän retrospektiivi ei toiminut suunnitellulla tavalla, koska se ei tukenut suunnitteluaiheiden tuomista keskusteluun.
Sen sijaan käytäntöyhteisön retrospektiivi vaikuttaa lupaavalta, sillä se näyttää tukevan oppimista edistämällä suunnittelijoiden välistä keskustelua, oppimista toisten töistä sekä reflektointia retrospektiiviin valmistautuessa.
Tiivistelmä (eng): Combining the practices of user-centered design with those of agile software development is challenging.
Designers working in agile software contracting projects are often responsible for the entire user experience (UX) of the developed product, work under strict time pressure and move quickly from one project to another.
Capturing lessons learned from these projects is particularly important in this kind of hectic environment.

Agile methods recognize the habit of periodically reflecting together as a team to improve working practices.
These meetings are called retrospectives.
However, the focus of retrospectives is rarely on the design of the product, therefore not being ideal from the designers' point of view.
Project retrospectives that support the learning of UX designers are needed.

In order to design a retrospective supporting the designers' learning, previous research and literature on UX designers' skills, workplace learning and recommended retrospective practices were reviewed.
This information was then used in designing the empirical study, starting with a questionnaire and interviewing UX designers and members of the process improvement team at a case study company.

Based on the literature review and the questionnaire and interview results, two complementing retrospectives were designed: one to be conducted with the project team and one for the community of practice of designers in the organization.

The project team retrospective was designed to be extremely lightweight in order to work in an organization without consistent retrospective practices.
The concept included a checklist of UX design skills for the participating designer to prepare with, which was designed to help in bringing design topics into the discussion.

The retrospective for the community of practice of designers was designed to focus on sharing details of the design methods and ways of working; something that would not be interesting for the entire project team.

Both models were tested.
The project team retrospective did not work as planned, as it did not support the inclusion of design topics into the discussion.
The designers' retrospective showed promise.
It would seem to support the designers' learning by encouraging reflection during preparation, allowing designers to discuss their work with each other and learn from observing the work of other designers.
ED:2013-06-05
INSSI tietueen numero: 46831
+ lisää koriin
INSSI