haku: @instructor Nieminen, Marko / yhteensä: 26
hakutulos-lista
viite: 24 / 26
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Koskinen, Toni
Työn nimi:Constructing User Interface for the Automatic Assembly Unit with User Studies
Automaattisen kokoonpanolaitteen käyttöliittymäkonstruointi käyttäjätutkimusten avulla
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2000
Sivut:v + 28 + liitt. (+8)      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Tuotantotalouden osasto
Oppiaine:Työpsykologia ja johtaminen   (TU-53)
Valvoja:Vartiainen, Matti
Ohjaaja:Nieminen, Marko
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto  7668   | Arkisto
Tiivistelmä (fin):Nykyisin on vielä yleistä törmätä turhautuneisiin käyttäjiin, jotka ovat havainneet käyttämiensä tuotteiden käyttöliittymien olevan vaikeasti ymmärrettäviä.
Viime vuosikymmeninä järjestelmien kehittäjät ovat käyttäneet suurimman osan ajastaan hahmottamalla järjestelmän funktionaalisia vaatimuksia ja ohjelmoimalla järjestelmän allaolevia rakenteita.
Käyttöliittymä on suunniteltu ja rakennettu viime hetkellä eikä sitä ole koettu erityisen tärkeäksi.
Vasta viime vuosina huomio on kiinnittynyt yhä enemmän asioihin, jotka tekevät tietotekniikkaan perustuvat järjestelmät helppokäyttöisiksi.

Diplomityössä kuvataan käyttöliittymän kehitysprosessi Festo Flexible Assembly Unit (FAU) teollisuustoimilaitteelle.
FAU on toimiva prototyyppikonstruktio automaattisesta kokoonpanolaitteesta, jota voidaan käyttää monipuolisissa tehtävissä tehtaan lattialla.
Tutkimuksen tavoitteena oli suunnitella ja konstruoida FAU:n konfigurointikäyttöliittymä, joka kykenee mukautumaan ja tarjoamaan tukea osaamistaidoiltaan eri tasoisille käyttäjille.
Käyttöliittymän tuli samanaikaisesti olla sekä helppokäyttöinen että tehokas, jotta se kykenisi tyydyttämään käyttäjien eli tässä tapauksessa kokoonpanotyöntekijöiden tarpeet mahdollisimman kattavasti.

Työn teoriaosassa kuvataan tutkimuksen näkökulmasta relevantit teoriat, jotka olivat käyttäjäkeskeinen suunnittelu ja prototyyppejä koskevat teoriat.
Käyttäjäkeskeisen suunnittelun teoriat keskittyvät täsmentämään asioita, jotka koskevat tuotteen käyttökontekstia, käyttäjävaatimuksia ja organisaatiovaatimuksia.
Prototyyppejä koskevat teoriat tarkastelevat tuotteen konstruktiivisten ratkaisujen luomista.

Jotta käyttöliittymän suunnittelu ja konstruointi voitaisiin toteuttaa menestyksekkäästi, päätettiin suorittaa kaksi kenttätutkimusta.
Näiden kenttätutkimusten tarkoituksena oli kerätä relevanttia tietoa asioista, joita käsiteltiin käyttöliittymää suunniteltaessa.
Tietoa kerättiin soveltamalla käyttäjäkeskeisen suunnittelun metodeja, joihin kuuluivat haastattelut, käytettävyystestaus, käytettävyyskysely ja iteratiivinen prototyyppien kehittäminen.
Yleisesti kokoonpanotyöntekijöiden käyttäminen keskeisenä tietolähteenä tuki käyttäjäkeskeistä tutkimuksen lähestymistapaa.

Kenttätutkimusten tuloksiin perustuen identifioitiin neljä erilaista käyttötyyliä, jotka käyttöliittymän tulisi tarjota käyttäjille.
Tuloksista voitiin päätellä kokoonpanotyöntekijöiden olevan heterogeeninen populaatio koulutuksen, työkokemuksen ja kognitiivisten taitojen mukaan.
Heidän taitonsa käyttää käyttöliittymää vaihteli noviisista asiantuntijaan.

Lopullisena tuloksena tutkimuksesta syntyi Pick-and-Place konfigurointikäyttöliittymä.
Käyttöliittymä evaluoitiin ja Festo Finland Oy aikoo integroida sen osaksi lopullista Festo Flexible Assembly Unit -tuotetta.
ED:2000-10-11
INSSI tietueen numero: 15851
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI