haku: @supervisor Kontio, Jyrki / yhteensä: 27
hakutulos-lista
viite: 13 / 27
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Perttula, Maija Anneli
Työn nimi:Organization and Management of Large-Scale Software Development
Laajamittaisen ohjelmistokehityksen organisointi ja johtaminen
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2005
Sivut:(8) + 116      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Teknillisen fysiikan ja matematiikan osasto
Oppiaine:Ohjelmistoliiketoiminta   (T-128)
Valvoja:Kontio, Jyrki
Ohjaaja:Mäkelä, Markus
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto     | Arkisto
Avainsanat:large-scale software development
software development organization
software development management
laajamittainen ohjelmistokehitys
ohjelmistokehityksen organisoiminen
ohjelmistokehityksen johtaminen
Tiivistelmä (fin): Ohjelmistokehityksen erityispiirteet tulee ottaa huomioon ohjelmistokehitysyrityksen organisoimisessa ja johtamisessa.
Johtuen suuresta kommunikaation ja tiedon määrästä, tarkoituksenmukaisen toiminnan järjestämisen ja johtamisen tärkeys korostuu työntekijöiden määrän kasvaessa ja tuotteiden kompleksisuuden lisääntyessä.
Toistaiseksi tätä aihepiiriä ei ole tutkittu kovinkaan syvällisesti.
Sen sijaan huomion painopiste on ollut lähinnä tiimitason ilmiöissä ja prosessikehityksessä.

Diplomityö keskittyy laajamittaisen ohjelmistokehityksen organisoimiseen ja johtamiseen.
Tämän määritellään käsittävän vähintään sata ohjelmistokehittäjää.
Tavoitteena on selvittää, mitä aiheesta tiedetään nykyisin ja miten tämä liittyy muuhun ohjelmistokehitystutkimiseen ja organisaatioteoriaan.
Työssä tunnistetaan keskeisiä ongelma-alueita, jotka liittyvät nimenomaan laajamittaisen ohjelmistokehityksen organisointiin.
Lisäksi kehitetään viitekehys tukemaan tämän työn ja ylipäänsä tutkimusaiheen analysointia, jäsentämistä ja tarkentamista.
Lopuksi rakennetaan empiriaan perustuva malli, joka kuvaa yhteyksiä niiden ohjelmistokehityksen osa-alueiden ja ominaisuuksien välillä, jotka ovat merkityksellisiä laajamittaisen toiminnan organisoinnissa.

Aiemmin kirjallisuudessa on tunnistettu yhteys ohjelmistoarkkitehtuurien ja organisaatiorakenteiden välillä.
Myös viestintäkäytäntöjen on havaittu olevan tiukasti sidoksissa organisoitumistapaan.
Sen tärkeys oppimisen, tehtävänkuvauksen selkeyden ja projektien menestyksen kannalta on niin ikään huomattu.
Edelleen on tutkittu sekä tietämyksen että ohjelmistojen uudelleenkäyttöä, ketteriä kehitysmenetelmiä ja hajautettua kehitystä.
Diplomityö soveltaa grounded theory -menetelmää hyödyntäen laadullista aineistoa, joka kerättiin yhdentoista haastattelun kautta neljästä yrityksestä.
Päätulokset käsittävät viitekehityksen sekä yhtenäismallin, joka kuvaa tulosten eri osa-alueiden välisiä yhteyksiä.
Malli selittää tuotekehitysjakson pituutta.

Työssä havaittiin tietämyksen uudelleenkäytön, tehtävänkuvien, vastuualueiden ja tuotemääritelmien selkeyden, työntekijöiden keskinäisen verkottumisen sekä viestintäkäytäntöjen olevan keskeisimpiä asioita ohjelmistotuotekehityksen organisoinnin ja johtamisen kannalta.
Tämä työ edistää kirjallisuutta näiden tekijöiden roolien osalta.
Tämän lisäksi tehtiin alan tutkimuksen kannalta hyödyllisiä ja kiinnostavia havaintoja vaatimustenhallinnasta sekä sen ja tuotekehityksen rajapinnasta.
Työn lopussa tarkastellaan tulosten laajempaa merkitystä ja tutkimuksen laatua sekä tehdään ehdotuksia jatkotutkimuksen suuntaamiselle.
ED:2005-11-24
INSSI tietueen numero: 30012
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI