haku: @supervisor Kukkonen, Heikki / yhteensä: 28
viite: 13 / 28
| Tekijä: | Karlsson, Kristina |
| Työn nimi: | Kattilalaakson puukortteli |
| Wooden housing in Kattilalaakso | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 1998 |
| Sivut: | Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Arkkitehtiosasto |
| Oppiaine: | Yhdyskuntasuunnittelu ja kaavoitus (A-36) |
| Valvoja: | Kukkonen, Heikki |
| Ohjaaja: | |
| Sijainti: | P1 Ark A | Arkisto |
| Huom: | Muoto: kirja + diakuvia |
| Tiivistelmä (fin): | Diplomityöni on esimerkki asukaslähtöisestä suunnitelmasta, jossa pientaloalueeksi kaavoitetun ns kylätalon korttelin rakentamiselle on tutkittu vaihtoehtoista ja toteuttamiskelpoista ratkaisua. Suunnittelualueena on Espoon Kattilalaaksossa sijaitseva noin 2 ha kokoinen kortteli, joka pääosin on Espoon kaupungin omistuksessa. Asuntojen lukumäärää rajoittava kaava on vaikeuttanut tontin toteuttamista, ja sen asumatonta päärakennusta on alettu käyttää. "Nöykkiön kylätalona". Keväällä 1997 tehtiin päätös yhteissuunnitteluprojektin käynnistämisestä, jossa olisi mukana käyttäjä-, toteuttaja-, rahoittaja- ja suunnittelijapuoli. Tavoitteena oli löytää sellainen toteutuskelpoinen ratkaisu jossa kylätalo ja sen pihapiiri pystytään säilyttämään korttelin tehokkuuden vähenemättä. Suunnitteluprojektista, jossa toimin sekä suunnittelijana että vetäjänä muodostui tämän diplomityön aihe. Suunnitelmassa kortteli on esitetty toteutettavaksi autottomana asuinpientalojen puutarhakorttelina. Rakennukset ovat kaksikerroksisia puurakenteisia pari- ja rivitaloja, kerrosalaltaan yhteensä 6000-km2. Pysäköinnit on keskitetty katoksiin korttelin reunoille ja asuntojen välinen alue on rauhoitettu puutarha ja piha-alueeksi. Koko korttelia yhdistää Kylätalonmäkeä kiertävä puutarhavyöhyke. Kylätalonmäki on varattu korttelin yhteiseksi puistoalueeksi, jonka kruunaa korkea koivikko. Kylätalo tai Korttelitupa toimii asukkaiden hallitsemana kerho- ja kokoontumistilana. Rakentamisessa, materiaalivalinnoissa, ympäristön huomioimisessa ja asumisen prosesseissa pyritään kestäviin ratkaisuihin. Asuminen on luonnonläheistä sisä- ja ulkotiloja monipuolisesti hyödyntäen. Rakennukset on sijoitettu niin, että asuntojen edustat ovat aurinkoisia ja suojaisia ja asunnon oleskelutiloihin saadaan runsaasti valoa. Asunnoilla on pienet yksityispihat. jotka puutarha-alueen välityksellä liittyvät puutarharaittiin. Puutarha voi olla yhteistä puutarhaa tai palstoitettu asuntojen yksityisiksi ryytimaa-alueiksi. Pihojen tai sisäänkäyntien yhteyteen sijoittuvat asuntojen pihatiloja rajaavat kylmät ulkovarastot. Omaehtoinen viljely on mahdollista paitsi asuntojen edustoilla, myös korttelin kasvihuoneessa, jonka yhteyteen rakennetaan maakellari. Talousjätteet ja muut pihajätteet kompostoidaan korttelissa ja hyödynnetään puutarhan ravinteena. Rakentaminen toteutetaan puurakentamisen koerakentamishankkeena käyttäen platform tekniikkaa. Pääasiallisena julkisivumateriaalina on pellavaöljy/tervalla kuultokäsitelty vaakapaneli. Puuta korostetaan materiaalina käyttämällä sitä suurina, niukin detaljein toteutettuina selkeinä pintoina. Diplomityösuunnitelman pohjalta alueelle on vireillä asemakaavanmuutos, jolla on tarkoitus mahdollistaa suunnitelman mukainen toteutus. Asukkaiden mukanaolo suunnitelman laatimisessa on toivottavasti vähentänyt vastusta alueen täydennysrakentamiselle, jolloin kaavanmuutos olisi realistinen ja suunnitelma voisi toteutua kenties jo lähitulevaisuudessa. |
| ED: | 1998-12-31 |
INSSI tietueen numero: 13803
+ lisää koriin
INSSI