haku: @instructor Heikkinen, Pekka / yhteensä: 29
viite: 4 / 29
| Tekijä: | Sarapää, Eveliina |
| Työn nimi: | Puurakenteinen jalkapallohalli Kisakallion urheiluopistoon |
| Wooden indoor football arena in Kisakallio | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2008 |
| Sivut: | 29 Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta |
| Oppiaine: | Puurakentaminen (A-112) |
| Valvoja: | Siikala, Antti-Matti |
| Ohjaaja: | Heikkinen, Pekka |
| Sijainti: | P1 Ark A folio | Arkisto |
| Tiivistelmä (fin): | Diplomityöni aiheena on puurakenteinen jalkapallohalli Kisakallion urheiluopistoon. Kisakallion tavoitteena on vakiinnuttaa asema jalkapallon harjoittelu- ja leirikeskuksena. Urheiluopiston tämänhetkiset olosuhteet eivät täytä jalkapallon harjoittelukeskukselle asetettuja vaatimuksia. Urheiluopisto sijaitsee arvokkaassa luonnonympäristössä Lohjanjärven rannalla. Jalkapallohallille varattu rakennuspaikka rajautuu kahdelta sivultaan lähes kymmenmetriseen kallioleikkaukseen, jonka toivottiin jäävän osaksi hallin sisätilaa. Kentän toista sivua rajaa jäähalli. Rakennuspaikalla sijaitsee hiekkakenttä, joka sellaisenaan muodostaa hyvän pohjan päälle asennettavalle tekonurmikentälle. Kisakallion toiveesta halli on suunniteltu kahdessa osassa toteutettavaksi: ensin voidaan rakentaa olosuhteet pelkästään harjoittelulle ja seuraavassa vaiheessa muut tilat sisältävä siipiosa. Sijainnistaan ja koostaan johtuen hallista muodostuu luontevasti urheiluopiston uusi päärakennus. Täydennysosassa sijaitsevat pelaajien tarvitsemien tilojen lisäksi ravintola, toimistotilat sekä uudet vastaanottotilat. Vaikka halli on ensisijaisesti suunniteltu jalkapalloilijoille, se tarjoaa hyvät harjoitteluolosuhteet myös usealle muulle urheilulajille. Kaksikerroksisen siipirakennuksen rakenneratkaisu ja olemus myötäilevät halliosan arkkitehtuuria. Hallin rakenteet ovat liimapuuta. Haastavan tontin vuoksi rakenneratkaisusta muodostui uudenlainen sovellus liimapuukaarten ja ristikkosauvojen käytöstä. Kuuden metrin välein sijaitsevat kantavat kehät muodostuvat kolmesta osasta: kahdesta ristikkokaaresta sekä niiden väliin liitetystä harjapalkista. Ristikkokaari muodostuu kahdesta kaaresta, joista toinen ottaa vastaan vedon, toinen puristuksen. Kaaret yhdistetään liimapuusauvoilla toisiinsa. Kehien jännevälit lyhenevät ja korkeus pienenee hallin keskeltä molempia päätyjä kohden ja hallin pohja- ja leikkausmuoto pyöristyy. Osa kehistä perustetaan suoraan kallioon. Pisimmän kaaren jänneväli on 85 metriä ja vapaa sisäkorkeus 22m, lyhyimmän 50 metriä. Logistiikka ja momenttivoimat määräävät kehän osien liitoskohdat. Kantavan rakenteen päälle asennettavat katto- ja seinäelementit jäykistävät rungon. Osa elementeistä voidaan helposti tehdä kattoikkunoiksi. Kehän osien toistuvuus ja mahdollisimman vähäinen määrä yksinkertaisia tappivaarna- ja pulttiliitoksia tekevät rakenteesta taloudellisesti realistisen. Hallin julkisivut ovat saumattua sinkkiä, lasilankkua ja lasia. Suomen ilmastosta johtuen jalkapallon sisäharjoitteluolosuhteiden kehittäminen lähemmäs kesäharjoitteluolosuhteita on edellytys kansalliselle ja kansainväliselle menestykselle. Jalkapallohalleja tullaan rakentamaan yhä enemmän lähi vuosina. Rakennustyyppinä jalkapallohallille ei ole esikuvia ja selviä malleja. Usein jalkapallohallit muistuttavat varasto- tai teollisuusrakennusta. Suunnitelman tavoitteena on ollut sopeuttaa mittakaavaltaan valtava rakennus ympäristöönsä, löytää mielenkiintoinen rakenneratkaisu ja luoda rakennukselle urheilua ilmentävä olemus ihanteellisten harjoitteluolosuhteiden lisäksi. Jalkapallohallin bruttoala: 13 900 m2 tilavuus: 205 300 m3 |
| ED: | 2008-02-15 |
INSSI tietueen numero: 35353
+ lisää koriin
INSSI