haku: @instructor Skåtar, Rune / yhteensä: 3
hakutulos-lista
viite: 3 / 3
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Hilden, Eeva
Työn nimi:Päällystettyjen papereiden fleksopainettavuus ja lakattavuus
Flexographic printing and varnishing of coated papers
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:1996
Sivut:94      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Puunjalostustekniikan osasto
Oppiaine:Graafinen tekniikka   (Aut-75)
Valvoja:Oittinen, Pirkko
Ohjaaja:Laakso, Gunilla ; Skåtar, Rune
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark P80     | Arkisto
Tiivistelmä (fin):Diplomityön tavoitteena oli lisätä tietoa päällystettyjen papereiden ominaisuuksien, papereiden ja vesipohjaisten painovärien vuorovaikutuksien sekä lakkauksen vaikutusta painojäljen laatuun fleksopainatuksessa.
Painojäljen laatua arvioitiin kompaktin pinnan densiteetin, suhteellisen kontrastin, pisteen leviämisen, kiillon, hankauskeston sekä värillisyyden avulla.
Eri rasterikentistä mitattujen pisteen leviämisprosenttien avulla vertailtiin myös pisteen toistumista eri paperilaaduilla.

Kirjallisuusosassa esitetään fleksopainatuksen periaatteet ja fleksopainatuksessa käytettävät koneet, värilaitteet, rasteritelat ja painolaatat, ja tarkastellaan kuinka paperin päällystämisellä ja kalenteroinnilla voidaan parantaa paperin painettavuusominaisuuksia.
Kirjallisuusosassa refiroidaan myös vesipohjaisten fleksovärien ja lakkojen koostumusta ja ominaisuuksia.
Lisäksi kirjallisuusosassa tarkastellaan painonipissä tapahtuvia paperin ja painovärin välisiä vuorovaikutuksia ja niiden vaikutusta painojälkeen.

Kokeellisessa osassa painettiin seitsemää erilaista fleksopainatukseen soveltuvaa pigmenttipäällystettyjä paperia.
Painojäljestä ja papereista mitattujen ominaisuuksien avulla pyrittiin löytämään painojäljen laatuun vaikuttavia tekijöitä.
Painatukset suoritettiin sekä laboratoriomittakaavassa pilot-koneella että tuotantomittakaavassa tuotantokoneella.
Painoväreinä ja lakkoina käytettiin ainoastaan vesipohjaisia tuotteita.
Lakkauksen vaikutusta painojälkeen tutkittiin lakkaamalla osa näytteistä ja vertailemalla lakkaamattomista ja lakatuista näytteistä mitattuja ominaisuuksia.

Kompaktin pinnan densiteetti eli painojäljen tummuus lisääntyi värimäärän, painovärin pigmenttipitoisuuden, viskositeetin ja nippipuristuksen lisääntyessä.
Densiteetti kasvoi myös paperin kiillon, kokoonpuristuvuuden ja painojäljen kiillon lisääntyessä sekä paperin karheuden vähentyessä.
Neliväripainatuksessa eri väreille asetetaan tavoitedensiteetit joihin pyritään värimäärää tai värin koostumusta muuttamalla.
Densiteetti vaikuttaa myös painojäljen suhteelliseen kontrastiin.
Matalan densiteetin lisäksi suhteellista kontrastia huonontaa pisteen leviäminen, suuret linjatiheydet sekä liian suuri nippipuristus.

Pisteen leviämiseen vaikuttivat mm. painovärin määrä ja viskositeetti, paperin ominaisuudet, rasterin linjatiheys sekä ilmeisesti painolaatan paksuus ja nippipuristus.
Painovärin viskositeetin noustessa ja linjatiheyden pienentyessä todettiin pisteen leviämisen vähenevän.
Papereista mitatuista ominaisuuksista ainoastaan paperin opasiteetilla ja pisteen leviämisellä oli yhteys, opasiteetin huonotessa pisteen leviäminen väheni.

Painojäljen kiilto parani paperin kiillon, tiheyden ja kokoonpuristuvuuden lisääntyessä sekä paperikarheuden vähentyessä.
Mitatut absorptio-ominaisuudet eivät vaikuttaneet kiiltoon.
Edellä mainitut papereiden ominaisuudet vaikuttivat myös painojäljen värillisyyteen.
Painojäljen kiilto ja densiteetti korreloivat värin kylläisyyden kanssa.

Lakkauksen todettiin parantavan painojäljen hankauskestävyyttä ja ulkonäköä.
Käytetty lakan määrä ei vaikuttanut hankauskestävyyteen.
Lakkauksen vaikutus painojäljen kiiltoon ja sitä kautta densiteettiin riippuu paperin karheudesta ja kiillosta.
Sileillä, kiiltävillä papereilla jo painovärikerros riitti tasoittamaan paperikarheuden eikä lakkauksella pystytty enää parantamaan kiiltoa, kiilto saattoi jopa huonontua.
Karheilla matalakiiltoisilla papereilla lakkaus sen sijaan paransi kiiltoa selvästi.
ED:1996-10-15
INSSI tietueen numero: 11525
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI