haku: @instructor Backman, Leif / yhteensä: 3
hakutulos-lista
viite: 2 / 3
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Vilonen, Kati
Työn nimi:Aromaattisten molekyylien katalyyttinen hydraus
Catalytic hydrogeneration of aromatic molecules
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:1999
Sivut:106 s. + liitt.      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Kemian tekniikan osasto
Oppiaine:Teknillinen kemia   (Kem-40)
Valvoja:Krause, Outi
Ohjaaja:Backman, Leif
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  3673   | Arkisto
Avainsanat:benzene
toluene
adsorption
hydrogenation
bentseeni
tolueeni
adsorptio
hydraus
Tiivistelmä (fin):Työn kirjallisuusosan aiheena oli aromaattien adsorptio metallipinnoille.
Tässä osassa käsiteltiin bentseenin ja tolueenin adsorptiota jaksollisen järjestelmän V111-ryhmän metallien pinnoille.
Adsorption todettiin tapahtuvan pääasiassa aromaattisen renkaan pi-orbitaalien ja metallin d-orbitaalien vuorovaikutuksena, aromaattisen renkaan asettuessa metallipinnan tason suuntaisesti.
Sitoutumisen voimakkuuden todettiin riippuvan metalliadsorbentista.
V111-ryhmän sisällä voimakkuus kasvoi siirryttäessä jaksollisessa järjestelmässä vasemmalle tai alaspäin.
Muita sidoksen voimakkuuteen vaikuttavia tekijöitä olivat metallipinnan kiderakenne sekä pinnalle mahdollisesti lisätyt muut atomit tai molekyylit.
Alhaisilla peittoasteilla adsorptio oli yleisesti irreversiibeliä, mutta peittoasteen kasvaessa havaittiin desorboituvien molekyylien osuuden kasvavan.
Bentseenin ja tolueenin adsorption vertailussa merkittävin ero oli sidoksen voimakkuudessa, mikä oli tolueenin ja metallin välillä selvästi voimakkaampi.
Tästä johtuen adsorboituneesta tolueenista desorboitui molekuläärisesti pienempi osuus kuin bentseenistä.

Kokeellinen osuus jakaantui kahteen osaan.
Ensimmäisessä osassa oli tavoitteena määrittää vedyn adsorptiota SiO_(2)-kantajalla olevalle kobolttikatalyytille eri lämpötiloissa.
Näihin mittauksiin käytettiin vedyn pulssikemisorptiomittauksia, joissa katalyytille syötettiin kantokaasun mukana vetypulsseja ja ulostuleva vetypulssi mitattiin.
Näiden pulssien kokoa ja muotoa analysoimalla saatiin tietoja katalyytilla tapahtuneista adsorptio- ja desorptioilmiöistä.
Mittaukset tehtiin 30 K:n välein lämpötila-alueella 303-483 K ja suurin vedyn adsorptio saavutettiin 453 K:ssa, joskin lämpötilojen väliset erot olivat pieniä.

Kokeellisen osuuden toisessa osassa oli tavoitteena tutkia tolueenin kaasufaasihydrausta eri aktiivisia metalleja sisältävillä kantajalla olevilla katalyyteilla ja vertailla näitä katalyytteja.
Mittauksiin käytettiin lämpötilaohjelmoitua menetelmää, jossa katalyyttipedin lämpötilaa nostettiin lineaarisesti 5 K/min syöttäen kokoajan reaktioseosta katalyytille.
Ulostulovirtaa analysoitiin jatkuvatoimisesti massaspektrometrin avulla.
Mitatun ulostulon perusteella laskettiin reaktionopeus, konversio ja ns.
TOF-luku eri katalyyteillä lämpötilan funktiona.
Mittauksen perusteella havaittiin metallien maksimireaktionopeusalueiden poikkeavan melkoisesti toisistaan.
Koboltin maksimireaktionopeus oli noin 380 K:ssa, nikkelin vastaavasti noin 400 K:ssa ja platinan 440 K:ssa.
TOF-lukujen perusteella platinakatalyytti oli aktiivisin koboltin osoittaessa seuraavaksi suurinta aktiivisuutta.
ED:1999-11-08
INSSI tietueen numero: 14921
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI