haku: @keyword fastening / yhteensä: 3
hakutulos-lista
viite: 3 / 3
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Kallioniemi, Jussi
Työn nimi:Joint and Fastenings in Steel-Glass Facades
Liitokset teräs-lasijulkisivuissa
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:1999
Sivut:83      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto
Oppiaine:Teräsrakennetekniikka   (Rak-83)
Valvoja:Mäkeläinen, Pentti
Ohjaaja:Pasternak, Hartmut
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto     | Arkisto
Avainsanat:steel-glass facades
fastening
point supports
glass joint
glazed facades
Tiivistelmä (fin):Valoisuus ja läpinäkyvyys ovat tänä päivänä tavoiteltuja ominaisuuksia sekä arkkitehtien että rakennuttajien mielestä.
Tämä on lisännyt voimakkaasti lasin käyttöä rakennusten julkisivuissa.
Käyttämällä terästä julkisivun kantavissa rakenteissa kyetään läpinäkyvyyttä rajoittavat rakenteet pitämään mahdollisimman hoikkina.

Tämän diplomityön tavoitteena oli kerätä tietoa teräs-lasijulkisivujen liitosten tutkimuksista, suunnittelusta ja normeista.
Kirjallisuuden lisäksi diplomityön lähteinä käytettiin asiantuntijahaastatteluja.

Lasin käyttö rakennuksen julkisivussa tuo monia ongelmia johtuen lasin materiaaliominaisuuksista.
Muista tavanomaisista rakennusmateriaaleista poiketen lasi on erittäin hauras materiaali ja se murtuu hauraasti ilman ennakkovaroitusta.
Tämä materiaaliominaisuus on otettava huomioon suurten lasijulkisivujen suunnittelussa.
Lasijulkisivun rungon suunnittelussa tarvittavat vaatimukset saadaan yleensä joko lasin toimittajalta tai lasielementin valmistajalta, jotka siten vastaavat liitosten kestävyydestä ja toimivuudesta.

Teräs-lasijulkisivun liitostyypit ovat kittiliitos (vanha), lasilistaliitos, puristettu liitos, pistemäinen kiinnitys ja SSG (structural silicone glazing).
Uusi keksintö, pistemäinen kiinnitys, on erittäin vähän käytetty Suomessa, vaikka se nykyisin soveltuukin suomalaisiin ilmasto-olosuhteisiin.
Pistemäiset kiinnitykset on pääasiassa tehty ruostumattomasta teräksestä.
Pistemäisen kiinnikkeen päävaatimukset ovat toimivuus lasin kanssa ja pienet toleranssit.
Pienet toleranssit koskevat myös kantavia rakenteita.
Pistemäisesti kiinnitettyihin laseihin aiheutuu suuret jännitykset poratuille alueille, pakkovoimia lämpötilaeroista ja Suomessa erityisesti eristyslasiruutuihin vielä tuplalasituksesta johtuvia lisäjännityksiä.
ED:1999-12-21
INSSI tietueen numero: 15035
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI