haku: @instructor Haakana, Ari / yhteensä: 3
hakutulos-lista
viite: 2 / 3
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Kuusisto, Petteri
Työn nimi:Modernin jatkuvatoimisen keiton optimointi laboratoriomitassa
Laboratory scale optimization of a modern continuous digester
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2002
Sivut:iv + 67 s. + liitt. 12      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Puunjalostustekniikan osasto
Oppiaine:Selluloosatekniikka   (Puu-23)
Valvoja:Tikka, Panu
Ohjaaja:Haakana, Ari
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  870   | Arkisto
Avainsanat:alkali profile
continuous cooking
green liquor impregnation
laboratory simulation
alkaliprofiili
jatkuvatoiminen keitto
laboratoriosimulointi
viherlipeäimeytys
Tiivistelmä (fin):Tämän työn tavoite oli tehdä laboratoriokeittomalli modernista mustalipeäimeytyksellä varustetusta jatkuvatoimisesta tehdaskeitosta.
Keittomallin avulla oli myös tarkoitus tutkia keitto-olosuhteiden muutosten vaikutusta massan ominaisuuksiin.
Työ tehtiin laboratoriosyrjäytyseräkeittimellä.
Keittovaiheiden välillä tehtiin syrjäytys.
Syrjäytetyt lipeät kierrätettiin keittosarjassa seuraavaan keittoon.
Keittosarja koostui 4 - 6 keitosta, kunnes syrjäytettyjen lipeiden alkalikonsentraatiot peräkkäisissä keitoissa vastasivat toisiaan.
Jokainen keittosarja vastasi yhtä koepistettä.

Laboratoriokeitossa lämpötilat, viiveet ja alkalikonsentraatiot saatiin toteutettua varsin hyvin tehdaskeittoa vastaavasti.
Myös valkaisemattoman massan ominaisuudet olivat tehdas- ja laboratoriomassassa hyvin samanlaiset.
Tehdasmassan jauhautuminen oli huomattavasti laboratoriomassaa hitaampaa.
Repäisylujuus vakiovetolujuudessa oli tehdasmassassa laboratoriomassa pienempi, mutta tämä johtui pääasiassa huonommasta jauhautuvuudesta.

Keitto-olosuhteita muuttamalla havaittiin imeytyksen alkalikonsentraation ja/tai lämpötilan laskulla rejektin määrää hiukan lisäävä vaikutus.
Myötävirtakeittovaiheen alkalikonsentraation nostolla havaittiin selvä negatiivinen vaikutus viskositeettiin ja selvät positiiviset vaikutukset valkaisemattoman massan vaaleuteen ja jauhetun massan repäisylujuuteen.
Vastavirtakeittovaiheen alkalikonsentraation nostolla ja viherlipeän käytöllä imeytyksessä havaittiin myös joitain positiivisia vaikutuksia massan ominaisuuksiin.

Tässä työssä tehdyllä kemiallisella simuloinnilla ei kaikkia massan ominaisuuksia saatu toteutumaan tehdaskeiton mukaisesti.
Tämän vuoksi myös laboratoriossa havaittujen keittomuuttujien vaikutus ei tehdaskeitossa välttämättä ole sama kuin laboratoriossa.
Toisaalta taas laboratoriokeittomallissa toteutetut suuretkaan olosuhdemuutokset eivät aiheuttaneet kuin pieniä eroja massan ominaisuuksissa.
Voidaan siis tässä tapauksessa ajatella keittokemian tuoman parannuspotentiaalin massan ominaisuuksiin olevan varsin pieni.
ED:2002-01-30
INSSI tietueen numero: 18232
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI