haku: @instructor Hulkko, Janne / yhteensä: 3
viite: 3 / 3
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Calenius, Fredrik
Työn nimi:Erikoislateksit ja niiden valmistus
Special latices and their synthesis
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2003
Sivut:87+9      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Kemian tekniikan osasto
Oppiaine:Polymeeriteknologia   (Kem-100)
Valvoja:Seppälä, Jukka
Ohjaaja:Hulkko, Janne
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  4394   | Arkisto
Tiivistelmä (fin):Tutkimuksen kirjallisuusosa sisältää taustatietoa akrylaattilatekseista ja niiden ominaisuuksista.
Valmistusprosessina käydään läpi emulsiopolymerointia ja sen teoriaa sekä kopolymerointiin tarvittavia komponentteja.
Lopuksi on käsitelty akrylaattilateksien silloitusta epoksideilla ja näiden dispersioiden varastostabiilisuutta.

Työn tarkoituksena oli valmistaa alhaisen haihtuman omaava, kovan kalvon muodostava, varastostabiili ja alhaisen MFFT:n omaava lateksi.
Funktionaalisia butyyliakrylaatti /styreeni-polymeereja valmistettiin ja niitä kovetettiin diepoksideilla.
Latekseihin lisättiin metakryylihappoa tai 2-hydroksietyylimetakrylaattia funktionaalisuutena.
Epoksidina käytettiin pääasiassa sykloalifaattista diepoksidia.
Myös glysidyylityyppisen diepoksidin käyttöä silloittajana tutkittiin.
Kalvojen kovuutta ja kestävyyttä sekä dispersion varastostabiilisuutta tutkittiin.

Kalvoista saatiin riittävän kovia ainoastaan silloittamalla niitä korkeassa lämpötilassa.
Hydroksifunktionaalinen lateksi vaati katalyytin saavuttaakseen riittävän kovuuden.
Polymeeri verkottui diepoksidin reagoidessa ja antoi kalvolle jopa kolmikertaisen kovuuden verrattuna kalvoon ilman silloittajaa.
Myös kemikaalikestävyys parani huomattavasti.
Karboksifunktionaalisille latekseille, jotka olivat kovetettu huoneenlämpötilassa, kemikaalinkestävyys parani.
Mutta hydroksifunktionaaliset lateksit vaativat suuremmalle kestävyydelle korkean kovetuslämpötilan.
Diepoksidin lisäys aiheutti myös lasiutumislämpötilan alenemisen.

Toisaalta, kaikkien dispersioiden viskositeetti aleni huomattavasti epoksidin lisäyksen jälkeen.
Alhainen viskositeetti alentaa lateksin applikointisoveltuvuutta.
Näin ollen dispersio ei ollut varastostabiili.
Hydroksifunktionaalisissa dispersioissa diepoksidi pysyi reagoimattomana paremmin kuin karboksifunktionaalisissa, mutta viskositeetti aleni.
ED:2003-03-11
INSSI tietueen numero: 19400
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI