haku: @keyword sosioekonomia / yhteensä: 3
hakutulos-lista
viite: 3 / 3
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Keskinen, Marko
Työn nimi:Socio-economic survey of the Tonle Sap Lake, Cambodia
Kambodzan Tonle Sap-järven sosioekonominen tutkimus
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2003
Sivut:140      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto
Oppiaine:Vesitalous ja vesirakennus   (Yhd-12)
Valvoja:Vakkilainen, Pertti
Ohjaaja:Varis, Olli
Digitoitu julkaisu: https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/90843
OEVS:
Digitoitu arkistokappale on julkaistu Aaltodocissa
Sijainti:P1 Ark Aalto     | Arkisto
Avainsanat:socio-economy
water resources management
topographic zoning
database
participatory village survey
PRA
sosioekonomia
vesivarojen hallinta
topografinen luokittelu
tietokanta
osallistava kylätutkimus
PRA
Tiivistelmä (fin):Tutkimuksen tavoitteena oli muodostaa realistinen ja ajanmukainen kuva Kambodzan Tonle Sap-järveä ympäröivän alueen sosioekonomisesta tilanteesta.
Tämän lisäksi tutkimuksen tulosten tuli olla helposti yhdistettävissä Tonle Sap-järveen ja sen ainutlaatuisiin tulviin sekä järvestä luotuun hydrologiseen malliin.

Tulosten yhdistäminen järveen ja sen hydrologiseen malliin vaati uudenlaisen lähestymistavan luomista.
Tässä lähestymistavassa kylätason sosioekonomista dataa kerättiin useilla eri tavoilla muun muassa tietokannoista, osallistavista kylätutkimuksista ja kirjallisuuslähteistä.
Tietokannat ja kylätutkimukset muodostivat tutkimuksen tärkeimmät tietolähteet.
Tämän jälkeen sosioekonominen data analysoitiin kylien topografisen sijainnin eli korkeusaseman perusteella.
Tutkimusalue jaettiin viiteen vyöhykkeeseen, joista neljä perustui kylien topografiseen sijaintiin.
Viides vyöhyke muodostui kaupunkialueista.

Tietokantojen analysoinnin tärkein tavoite oli luoda GIS-pohjainen sosioekonominen tietokanta, jossa olemassa olevan kvantitatiivisen datan analysointi oli mahdollista luotujen vyöhykkeiden - perusteella.
Osallistavat kylätutkimukset puolestaan mahdollistivat ajankohtaisen kvalitatiivisen datan keräämisen ja paransivat paikallisten asukkaiden osallistumista.
Tutkimuksen lopuksi eri, tietolähteistä kerätty sosioekonominen data analysoitiin topografian perusteella.
Tällainen topografisiin vyöhykkeisiin perustuva analyysi tarjosi yksinkertaisen mutta kattavan tavan ymmärtää sosioekonomisten muuttujien ja järven ja sen tulvien välisiä kytköksiä.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että vaikka kyläläisten pääelinkeino on melko yhtenäinen jokaisella maaseutuvyöhykkeillä, yksittäisten perheiden toimeentulo riippuu useasta eri elinkeinosta.
Suurin osa näistä elinkeinoista on riippuvaisia alueen yhteisistä luonnonvaroista, mukaan lukien Tonle Sap-järvi ja alueen muut vesistöt.
Lähimpänä järveä asuvat kyläläiset ovat myös monella tapaa huonommassa asemassa kuin ylemmillä alueille asuvat.
Suurin osa näistä kyläläisistä asuu kelluvissa kylissä ja heidän toimeentulonsa riippuu pelkästään kalastuksesta ja siihen liittyvistä elinkeinoista.
Ylemmillä vyöhykkeillä asuvien toimeentulo on puolestaan riippuvainen lähinnä riisinviljelystä.
Järven ja sen tulvien merkitys on kuitenkin merkittävä etenkin kelluvan ja tulvan laskuveteen viljeltävän riisin viljelyssä.
Kaupunkialueilla riippuvuus luonnonvaroista on merkittävästi pienempi ja elinkeinorakenne täysin erilainen: pääelinkeinojen kirjo on huomattavasti suurempi ja toisaalta osa-aikaisten elinkeinojen merkitys pienempi kuin maaseudulla.

Alueen laajamittainen köyhyys ja merkittävä riippuvuus luonnonvaroista on erityisen huolestuttavaa, koska alueen luonnonvarat ovat selvästi ja nopeasti ehtymässä.
Suurin syy tähän ehtymiseen on luonnonvarojen ylikäyttö.
Luonnonvarojen ehtyminen ja nopea väestönkasvu ovat jo nyt aiheuttaneet elintason laskua koko Tonle Sap-järven alueella.
Ilman järkevää ja kokonaisvaltaista luonnonvarojen käytön hallintaa tämä elintason lasku uhkaa vain nopeutua.
ED:2003-07-08
INSSI tietueen numero: 19830
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI