haku: @keyword numerical electromagnetics / yhteensä: 3
viite: 1 / 3
« edellinen | seuraava »
Tekijä: | Jylhä, Liisi |
Työn nimi: | Satunnaisen dielektrisen aineen efektiivisen permittiivisyyden numeerinen mallinnus |
Numerical modelling of effective permittivity of a random dielectric mixture | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2003 |
Sivut: | 85 Kieli: fin |
Koulu/Laitos/Osasto: | Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto |
Oppiaine: | Sähkömagnetiikka (S-96) |
Valvoja: | Sihvola, Ari |
Ohjaaja: | Sihvola, Ari |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark S80 | Arkisto |
Avainsanat: | numerical electromagnetics effective permittivity random material numeerinen sähkömagnetiikka efektiivinen permittiivisyys satunnainen aine |
Tiivistelmä (fin): | Kolmidimensioisen satunnaisen aineen sähkökenttä on analysoity elementtimenetelmällä käyttäen suurtehotietokoneella. Materiaali muodostuu tausta-aineesta ja siihen satunnaisesti jakautuneista samanlaisista palloista. Pallot voivat leikata toisiaan ja alueen reunoja, jolloin suuria klustereita voi muodostua. Mitä pienempiä pallot ovat kuution sivun pituuteen nähden, sitä pidempi periodi on. Osassa seoksista pallojen pituuksien suhde kuution sivun pituuteen oli 1/10 ja osassa 1/5. Kaikkien arvottujen näytteiden efektiivinen permittiivisyys laskettiin kolmella ortogonaalisella jännitteen suunnalla. Tämä takaa paremman arvion efektiivisen permittiivisyyden arvolle tietyllä sekoitussuhteella, kuin mitä vain yhtä jännitteen suuntaa käyttämällä saataisiin. Tavoite on arvioida äärettömän seoksen makroskooppista permittiivisyyttä sekoitussuhteen funktiona ja verrata tätä olemassaoleviin sekoitusteorioihin. Myös sähkökenttiä visualisoidaan, etenkin kenttien "kuumia pisteitä". Seoksessa esiintyy voimakkaita kentän vaihteluita, kun pallot ovat lähekkäin tai koskettavat toisiaan. Yleinen sekoitusteoria optimoitiin numeerisiin tuloksiin, kun efektiivinen permittiivisyys oli keskiarvoistettu kolmella eri jännitteen suunnalla laskettujen permittiivisyyksien suhteen. Numeeristen tulosten perusteella näyttää siltä, että jo säteen ja kuution sivun pituuden suhde 1/5 on tarpeeksi pieni mallintamaan ääretöntä rakennetta. Numeerisesti laskettu efektiivinen permittiivisyys sekoitussuhteen funktiona on sopusoinnussa muiden numeeristen tulosten kanssa. |
ED: | 2003-09-15 |
INSSI tietueen numero: 19962
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI