haku: @keyword teknologiapolitiikka / yhteensä: 3
viite: 2 / 3
| Tekijä: | Kanninen, Sami |
| Työn nimi: | Conceptual Evaluation of Targeted Technology Programmes |
| Kohdennettujen teknologiaohjelmien käsitteellinen arviointi | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2003 |
| Sivut: | ix + 137 + liitt. (+12) Kieli: eng |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Tuotantotalouden osasto |
| Oppiaine: | Yritysstrategia ja kansainvälinen liiketoiminta (TU-91) |
| Valvoja: | Wallenius, Hannele |
| Ohjaaja: | Autio, Erkko |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto 8967 | Arkisto |
| Avainsanat: | technology policy technology programme evaluation innovation system teknologiapolitiikka teknologiaohjelma arviointi innovaatiosysteemi |
| Tiivistelmä (fin): | Viimeisen vuosikymmenen aikana Tekesin teknologiaohjelmat ovat muodostuneet merkittäväksi teknologisen kehityksen työkaluksi. Tämä tutkimus keskittyy teknologiaohjelmiin, joiden tarkoituksena on vastata tarkasti määriteltyyn tarpeeseen tietyssä teollisuuden sektorissa. Tutkimus tuottaa uutta tietoa teknologiaohjelmista määrittelemällä tällaiset kohdennetut teknologiaohjelmat teoreettisena konseptina. Tässä konsepti on nimetty Focus-konseptiksi. Tutkimusongelmana on: Mitkä ovat Focus-konseptin olennaiset piirteet?. Tutkimus on luonteeltaan arviointitutkimusta: Focus-konseptin kiteyttämiseksi arvioidaan kolmea äskettäin toteutettua teknologiaohjelmaa, jotka ovat kaikki kohdennettuja ohjelmia, ja joiden tavoiteltu vaikutus on samankaltainen. Arviointi perustuu kirjallisuustutkimukseen, jonka keskeisiä aihealueita ovat taloustieteen ja teknologisen kehityksen teoriat. Innovaatiosysteemiteoria on käsitelty erityisen tarkasti. Lisäksi kirjallisuustutkimuksessa on keskitytty teorioihin, joiden avulla on mahdollista suunnitella ja arvioida teknologiaohjelmia. Näitä ovat organisaation oppimista käsittelevä teoria, sosiaalisen pääoman teoria sekä arvoverkkoja käsittelevä teoria. Arvioinnin metodologiana käytetään sekä kyselytutkimusta että case-tutkimusta. Kysely lähetettiin kaikille ohjelmiin osallistuneille tutkimusryhmille, kun taas case-tutkimus kohdistettiin muutamaan, teoreettisella otantamenetelmällä valittuun projektiin. Lisäksi ohjelmat analysoitiin vertailemalla niitä keskenään. Analyysi keskittyi ohjelmien yhtäläisyyksiin, eroavaisuuksiin, sekä niiden sisäisiin kausaalisiin suhteisiin. Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että kohdennetuilla teknologiaohjelmilla on joukko olennaisia piirteitä: ohjelmat vastaavat konkreettisen tarpeeseen, joka aiheutuu tietystä teknologiaan liittyvästä tai teollisuuden trendistä sektorin innovaatiosysteemissä; teollisuuden edustajat johtavat ja tukevat ohjelmia aktiivisesti; ohjelmien tavoitteet ovat hyvin konkreettisesti määriteltyjä, ja ne hyödyntävät arvoverkkoihin perustuvaa lähestymistapaa. Ohjelmat myötävaikuttavat sosiaalisen pääoman muodostumisessa, ja tukevat näin eräänlaisen 'oppimisyhteisön' syntymistä. Ohjelmat myös tukevat kohdesektoria ympäröivää teollisuusklusteria poistamalla klusterin kehitystä estäviä pullonkauloja. Lisäksi tutkimus tarjoaa esimerkkejä tilanteista, joihin kohdennetut ohjelmat sopivat sekä antaa suosituksia Focus-konseptin soveltamisesta käytäntöön. Tutkimuksen reliabiliteettia, validiteettia ja rajoituksia on käsitelty, ja aiheita jatkotutkimukselle ehdotettu. |
| Tiivistelmä (eng): | Over the past decade, technology programmes employed by Tekes, The Finnish National Technology Agency, have increased both in number and in variety. The present study focuses on a specific type of programme, namely on targeted technology programmes, which aim to satisfy well-identified needs in a given industrial sector. The study aims at contributing to the extant literature on technology policy by introducing a novel, theoretical concept for the targeted technology programmes, here labeled as the 'Focus' concept. The research problem of the study is: What are the essential features of the Focus concept?. In order to conceptualize targeted technology programmes, the study evaluates three recent programmes that appear to have similar characteristics in terms of their focus and impact. The evaluation is based on an extensive literature review on economic and innovation theories. Particular attention is given to the innovation systems theory. In addition, theoretical approaches that can be utilized in the design and evaluation of programmes are reviewed. These include the knowledge-based view, social capital theory and value networks theory. The methodology of the evaluation involves both a survey and a case study; the survey was addressed to the entire sample of R&D projects within the programmes, whereas the case study focused on a set of projects selected through a theoretical sampling method. In addition, the programmes are carefully analysed in terms of their similarities and differences as well as their inherent causalities. The results show that targeted technology programmes have a number of essential features: They respond to a concrete need generated by a technological or an industrial trend in the given sectoral system of innovation; they are actively managed and supported by industry representatives, involve tangible goal specification, and employ a value network approach. As for their impacts, they facilitate the development of a 'learning community' through the formation of social capital among the programme participants. Finally, they support the development of a broader industry cluster through a removal of bottlenecks or 'system failures' embedded in the cluster. The study presents a discussion on the applicability of the concept and gives recommendations for its use. The reliability, validity and limitations of the study are discussed. Suggestions for further research are proposed. |
| ED: | 2004-02-26 |
INSSI tietueen numero: 21247
+ lisää koriin
INSSI