haku: @keyword cathode / yhteensä: 3
viite: 2 / 3
Tekijä:Rantamäki, Mikko
Työn nimi:Kestokatodien automaattisen oikaisukoneen kehitys
Development of machine for automatic straightening of permanent cathodes
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2004
Sivut:59+9      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto
Oppiaine:Automaatiotekniikka   (Aut-84)
Valvoja:Halme, Aarne
Ohjaaja:
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark S80     | Arkisto
Avainsanat:cathode
permanent cathode
straightness
straightening
LabVIEW
FieldPoint
DataSocket
Pinstamp
katodi
kestokatodi
suoruus
suoristaminen
LabVIEW
FieldPoint
DataSocket
Pinstamp
Tiivistelmä (fin): Työssä käsitellään kestokatodien mittauslaitteen kehittämistä siten, että se mittaamisen lisäksi myös automaattisesti oikaisisi katodilevyjä.
Aluksi käsitellään teoriaa aiheen ympäriltä.
Työssä käydään läpi perusasiat kuparielektrolyysista, kestokatodeista ja teräksen plastisesta muodonmuutoksesta.
Seuraavaksi esitellään kestokatodien mittaukseen käytetty mittauslaite, sen rakenne, toiminta ja kehitystarpeet.
Lisäksi käydään läpi käytettävän mittauslaitteessa käytetyn ohjelmointikielen, LabVIEWin, perusteet.
Mittauslaitteen muutoksista käydään läpi toisaalta mekaaniset muutokset, eli paineilmasylinterien lisääminen, niiden anturointi sekä säätö ja toisaalta laitteen ohjelmistoon tehdyt muutokset.

Sylinterien osalta kerrotaan niiden anturoinnin periaate ja esitellään toteutettu "on/off" -ohjaus kuolleen ajan kompensoinnilla.
Lisaksi esitellään askeltestit, joilla varmistuttiin sylinterien paikoitustarkkuuden riittävyydestä tehtävään.
Ohjelmiston muutoksista esitellään ensin ohjelman rakenne, joka jakautuu kahteen eri ohjelmaan: varsinainen ohjelma on ohjelmoitu toimimaan Pc:llä, mutta aikakriittisiä toimintoa ja I/O-käsittelyä vaativat toiminnot on tehty uuteen FieldPoint-moduuliin.
Yhteys näiden osien välille on luotu käyttämällä DataSocket-funktioita.

Tietokoneohjelman yhteydessä käydään läpi myös katodimittauksen periaatteet.
Laitteelle luodaan 3D-koordinaatisto, johon antureilta saadut pisteet sijoitetaan.
Näitä pisteitä verrataan sitten samaan koordinaatistoon muodostettuihin vertailutasoihin ja näin saadaan laskettua katodien suoruus.
Lisäksi esitellään toteutettu mittaushistoria, jossa mittaukset tallennetaan tiedostoon ja niitä voidaan tarpeen mukaan poistaa, kopioida ja siirtää.

Lopuksi käydään läpi koneella tehtyjä oikaisukokeita.
Koneen voidaan todeta mekaanisesti olevan kykenevä tekemään oikaisuja, mutta oikaisujen automaatiota ei saatu kehitettyä ajoissa.
Tästä syystä kone toimii vasta käsiajolla ja "äly" täytyy koneeseen kehittää myöhemmin.
Lisaksi uhkana koneen tarpeellisuudelle on levyjen suoruuden paraneminen.
ED:2004-09-03
INSSI tietueen numero: 26221
+ lisää koriin
INSSI