haku: @keyword continuous cooking / yhteensä: 3
hakutulos-lista
viite: 1 / 3
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Toivonen, Matti
Työn nimi:Jatkuvatoimisen keittimen olosuhteiden optimointi
Optimization of the conditions in continuous cooking
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2004
Sivut:vi + 60      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Puunjalostustekniikan osasto
Oppiaine:Selluloosatekniikka   (Puu-23)
Valvoja:Tikka, Panu
Ohjaaja:Fiskari, Juha ; Laakso, Sampsa
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  1003   | Arkisto
Avainsanat:continuous cooking
homogeneity
modified cooking
channelling
temperature profile
runnability
jatkuvatoiminen keitto
tasaisuus
modifioitu keitto
kanavoituminen
lämpötilaprofiili
ajettavuus
Tiivistelmä (fin): Tämän diplomityön tavoitteena oli selvittää ja parantaa erään itäsuomalaisen sellutehtaan jatkuvatoimisen keittimen toimintaa.
Erityisenä tavoitteena oli selvittää keittimen ja imeytystornin lämpötilaprofiilit sekä pyrkiä tasamaan niitä.
Lämpötilaprofiilien tutkimiseen liittyen työn tavoitteena oli asentaa uusia lämpömittareita keittimeen ja imeytystorniin.
Perimmäisenä tavoitteena oli parantaa massan laatua.

Työn kirjallisuusosan aluksi käydään läpi jatkuvatoimisen keiton historiaa ja kehitystä aina vuonna 1938 startanneesta keittimestä nykyaikaisiin Lo-Solids TM-ja Compact Cooking TM -keittimiin.
Lisäksi kirjallisuusosassa tutustutaan massan laadun tasaisuuden tutkimiseen ja parantamiseen sekä jatkuvatoimisen keittimen ajettavuuteen ja siihen vaikuttaviin tekijöihin.

Kokeellisen osan aluksi selvitettiin imeytysolosuhteiden vaikutusta massan laatuun.
Tehdyssä koeajossa muuttujina olivat imeytystornin lämpötila ja alkaliannos.
Tehtyjen muutosten puitteissa massan laadussa ei havaittu merkittäviä muutoksia, mutta puskukappaluvun hajonta oli hieman suurempi korkeammassa lämpötilassa ja suuremmalla alkaliannoksella.

Imeytystornin ja keittimen lämpötiloja selvitettiin aluksi lämpökameralla ja myöhemmin lämpökamerakuvausten tulosten perusteella asennetuilla pintalämpömittareilla.
Näiden mittausten tuloksena saatiin selville, että lämpötilaprofiileissa on korjaamisen varaa kaikissa tutkituissa kohteissa (imeytystorni sekä keittimen paisunta- ja ITC-sihdit).

Työhön liittyen ajettiin myös myötävirtakeittokoe, jossa keittimen alaosan lipeävirtauksia muutettiin siten, että hakkeen ja lipeän virtaukset kulkivat samaan suuntaan koko keittimen matkan.
Muita muutoksia olivat neste-puusuhteen alentaminen imeytystornissa sekä imeytyksen alkaliannoksen kasvattaminen.
Kokeen tulokset olivat varsin myönteisiä, sillä keittimen ajettavuus parani ja massa oli tasalaatuisempaa kuin ennen koetta.
Kokeella oli vaikutusta myös keittimen lämpötilaprofiiliin, sillä kokeen ansiosta ylimpien ITC-sihtien lämpötilat tasoittuvat merkittävästi keittimen poikkileikkauksen suunnassa.
ED:2004-11-10
INSSI tietueen numero: 26473
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI