haku: @keyword jauhin / yhteensä: 3
hakutulos-lista
viite: 3 / 3
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Ala-Hongisto, Jenni
Työn nimi:Erikoispapereiden massojen jauhatus
Refining of Special Paper Pulps
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2004
Sivut:80      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Puunjalostustekniikan osasto
Oppiaine:Paperitekniikka   (Puu-21)
Valvoja:Paulapuro, Hannu
Ohjaaja:Moring, Rolf ; Niemi, Petri
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  709   | Arkisto
Avainsanat:refining
refiner
ctmp
jauhatus
jauhin
ctmp
Tiivistelmä (fin): Diplomityön tavoitteena oli selvittää vaihtoehtoisten sellumassojen ja jauhatuksen vaikutus paperin huokoisuuteen ja lujuusominaisuuksiin.
Kirjallisuusosassa selvitetään kirjallisuudessa esiintyvät jauhatusteoriat, jauhatuksen mekanismi ja vaikutukset kuituihin.
Lisäksi tutustuttiin jauhatusjärjestelmään ja jauhimiin.

Kokeellinen osa suoritettiin Teknillisen Korkeakoulun Paperitekniikan laboratorion Voith-Sulzer laboratoriojauhimella.
Koesuunnitelmaan kuului kaksi erillistä laboratoriokoejauhatusta.
Ensimmäisessä laboratoriokoejauhatuksessa tutkittiin jauhatusolosuhteiden, kuten jauhatus-pH:n, sakeuden, jauhimen terityksen, männyn osuuden ja männyn, vaikutusta jauhatustulokseen.
Ensimmäisen koeajon perusteella valittiin parhaat olosuhteet ja suoritettiin toinen laboratoriokoejauhatus, jossa käytettiin CTMP-massa, eukalyptusmassaa sekä suoritettiin erilliskoeajo.
Tehdaskoeajossa haluttiin nähdä laboratoriokoejauhatusten tuloksien sopivuus paperikoneella.
Koeajon ensimmäisessä kohdassa nostettiin jauhatus-pH:ta ja toisessa käytettiin CTMP-massaa.

Laboratoriokoejauhatusten tuloksia analysoitiin regressioanalyysilla.
Jo mittaustulosten perusteella huomattiin, että jauhatus-pH:n nostolla oli merkittävä vaikutus huokoisuuteen ja lujuusominaisuuksiin.
Sakeuden merkitystä pystyttiin analysoimaan vain regressioanalyysin perusteella, joka osoitti, että korkeampi jauhatussakeus edesauttoi vetoindeksin ja huokoisuuden kehittymisen alhaisemmalla energianominaiskulutuksella.
Jauhimen terityksen vertailussa katkova teritys osoittautui edullisemmaksi, kun tavoitteena oli tiiviimpi paperi.

CTMP-massalla tehtiin kaksi koejauhatusta, joissa muutettiin CTMP-massan osuutta.
CTMP-massalla oli erittäin tiivistävä vaikutus paperiin, eikä lujuustaso kärsinyt merkittävästi.
Eukalyptuskoeajossa tuloksissa vertailtiin eukalyptus/mänty-seoksen ja eukalyptus/koivu/mänty-seoksen tuloksia.
Ilmanläpäisevyyteen ei saatu suurtakaan eroa, mutta eukalyptusmassalla saavutettiin parempi lujuustaso jauhatuksessa.

Erillisjauhatuksessa saatiin tiiviimpää paperia kuin vastaavassa yhteisjauhatuksen koepisteessä.
Myös vetoindeksitaso oli korkeampi.
Tehdaskoeajossa saatiin esijauhettuun laboratorioarkkiin jauhatus-pH:n nostolla kasvua vetoindeksiin ja laskua ilmanläpäisevyyteen, karheuteen ja repäisyindeksiin.
CTMP-massalla tiivistävä vaikutus kasvoi entisestään.
Valmiissa ESP-paperissa lujuustaso laski, mutta ilmanläpäisevyys oli laskenut huomattavasti.
ED:2004-11-10
INSSI tietueen numero: 26478
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI