haku: @keyword production efficiency / yhteensä: 3
viite: 3 / 3
« edellinen | seuraava »
| Tekijä: | Jouppila, Henri |
| Työn nimi: | Pulp mill efficiency evaluations and methods |
| Sellutehtaan tehokkuuden arviointi ja laskentamenetelmät | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2005 |
| Sivut: | 112 s. + liitt. 7 Kieli: eng |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Puunjalostustekniikan osasto |
| Oppiaine: | Selluloosatekniikka (Puu-23) |
| Valvoja: | Tikka, Panu |
| Ohjaaja: | |
| Sijainti: | KE | Arkisto |
| Avainsanat: | production efficiency effectiveness capacity utilization productivity tuotantotehokkuus tehokkuus kapasiteetin käyttöaste tuottavuus |
| Tiivistelmä (fin): | Tämän diplomityön tavoitteena oli kartoittaa olemassa olevia sellutehtaan tuotantotehokkuuden laskentamenetelmiä. Lisäksi näiden menetelmien käytöstä ja soveltamisesta annetaan suosituksia. Työn ensimmäisessä osassa esitellään tuotantotehokkuuden teoriaa sekä eri tehtailla käytössä olevia menetelmiä. Lisäksi käsitellään tuotantonopeuteen ja raaka-aineen kulutukseen vaikuttavia tekijöitä. Työn ensimmäisen osan lopuksi mietitään ratkaisua sellun valmistuksen materiaalitehokkuuden laskentaohjeen määrittämiseksi. Työn toisessa osassa lasketaan esimerkkituotantodatalla tehokkuustunnusluvut ensimmäisessä osassa kuvatuilla laskentamenetelmillä. Saatuja tuloksia vertaillaan ja lisäksi pohditaan mistä erot johtuvat. Tuotantotehokkuus voidaan käsittää toteutuneen tuotannon suhteena tehtaan potentiaaliin. Kokonaistehokkuus koostuu kahdesta osatekijästä; aika- sekä tuotantonopeustehokkuudesta. Aikatehokkuus ilmaisee kuinka hyvin käytettävissä oleva aika on hyödynnetty tuotantoon. Tuotantonopeustehokkuus puolestaan kertoo millä nopeudella tehdasta on keskimäärin operoitu suhteessa tehtaan maksimituotantonopeuteen. Tuotantonopeuteen vaikuttaa laitteen nopeus ja raaka-aineen tuottavuus. Koska raaka-ainekustannukset ovat sellunvalmistuksen merkittävin menoerä, tässä diplomityössä esitetään uusi menetelmä sellutehtaan materiaalitehokkuuden arvioimiseksi. Eri laskentamenetelmin esimerkkidatalla lasketut tunnusluvut poikkesivat toisistaan merkittävästi. Aikatehokkuuden osalta erot aiheutuivat käytettävissä olevan ajan määritelmistä. Tuotantonopeustehokkuuden erot johtuivat puolestaan maksimituotantonopeuden määritelmistä. Tehokkuusvertailut tehtaiden välillä ovat mahdollisia vain, jos tehokkuuden määritelmät ovat samanlaisia. Käytettävissä olevaan aikaan tulisi sisällyttää koko se ajanjakso, johon tehdas itse pystyy vaikuttamaan. Toisaalta kaikki tehtaasta riippumattomat tapahtumat tulisi määritellä käytettävissä olevan ajan ulkopuolelle. Johtuen sellutehtaan suurista välivarastoista, ne tehtaan osastot, joilla on ylimääräistä kapasiteettia, voivat ajoittain toimia suuremmalla tuotantonopeudella kuin pullonkaulaosasto. Tehtaan maksimituotantonopeus tulisi siksi aina mitata pullonkaulaosastolta. Tässä työssä on kuvattu myös menetelmiä pullonkaulaosaston määrittämiseksi laskennallisesti tuotantodatasta. Työn tuloksista on hyötyä sellutehtaiden lisäksi alan konsulteille sekä tehdaspalveluiden tarjoajille |
| ED: | 2005-06-08 |
INSSI tietueen numero: 28831
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI