haku: @instructor Koskinen, Jorma / yhteensä: 3
hakutulos-lista
viite: 2 / 3
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Hakola, Elina
Työn nimi:Nestemäiseen tooneriin perustuvan elektrofotografian tekniikka ja painolaatu
Liquid toner electrophotography and its print quality
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2005
Sivut:105      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Puunjalostustekniikan osasto
Oppiaine:Viestintätekniikka   (AS-75)
Valvoja:Oittinen, Pirkko
Ohjaaja:Koskinen, Jorma
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  200   | Arkisto
Avainsanat:electrophotography
liquid toner
photoconductor
transfer blanket
ElectroInk
carrier
satellite
halftone dot
cross-section
elektrofotografia
nestemäinen tooneri
fotojohde
siirtosylinteri
Electrolnk
kantofaasi
satelliittipiste
rasteripiste
poikkileike
Tiivistelmä (fin): Tässä diplomityössä tutkittiin, minkälainen painolaatu elektrofotografiassa saavutetaan, kun kuivatoonerien sijasta käytetään nestemäistä tooneria.
Tarkoituksena oli myös tutkia paperin karheuden, kiillon, opasiteetin ja vaaleuden vaikutusta painolaatuun.

Elektrofotografiassa väriaineena käytetään yleisesti kuivatoonereita.
Nestetoonerielektrofotografiassa väriaine on puolestaan nestemäistä.
Nestetoonerin pieni partikkelikoko ja hyvä hallittavuus mahdollistavat korkean painolaadun.
Painatuksessa nestemäinen tooneri tuodaan fotojohteen ja kehitystelan väliseen nippiin, josta se siirtyy sähköisesti kuvakohtiin.
Tämän jälkeen fotojohde puhdistetaan ja toonerikerros tiivistetään.
Lopuksi tooneri siirretään siirtosylinterille ja sieltä edelleen paperille puristuksen avulla.

Painolaatua tutkittiin sekä makro- että mikromittakaavaisesti.
Makroskooppisella tasolla painojäljestä määritettiin densiteetti, kontrasti, pisteenleviäminen, kiilto, kiiltokontrasti, väriavaruus sekä kiillon ja densiteetin epätasaisuus.
Mikroskooppista analyysia varten näytteistä otettiin poikkileikkeitä ja kuvia rasteripisteistä.

Nestetoonerilla saavutettiin korkea painolaatu päällystetyille papereille painettaessa.
Päällystämättömillä papereilla painolaatu jäi selvästi huonommaksi.
Tämä johtui siitä, että ohut ja tasainen toonerikerros seuraili paperin epätasaisuuksia.
Epätasaisilla papereilla toonerikerros oli siten karheampi ja vaaleampi kuin tasaisilla papereilla, jolloin painolaatu oli huonompi.
Toonerikerroksen mukautumisen vuoksi paperin sileys ja kiilto paransivat saavutettua painolaatua.
Paperin opasiteetti ja vaaleus eivät puolestaan vaikuttaneet painolaatuun.
Nestetoonerilla painettaessa rasteripisteet muodostuivat teräviksi ja tasaisiksi eikä taustakohdilla esiintynyt satelliittipisteitä.
Myös pisteenleviäminen oli pientä.
Nämä olivat seurausta toonerin paremmasta hallittavuudesta, toonerikerroksen siirrosta yhtenäisenä kalvona sekä toonerin välittömästä jähmettymisestä paperilla.

Kuivatoonereilla painettaessa paperilla ei ollut juuri vaikutusta saavutettavaan painolaatuun, koska toonerikerros oli paksu ja se peitti paperin epätasaisuudet.
Perinteisellä kuivatoonerilla painolaatu huononi, kun paperi oli päällystämätön, mikä johtui kiinnityksen rajuudesta.
Muuten painolaatu oli erittäin hyvä paksun, tasaisen ja kiiltävän toonerikerroksen ansiosta.
Polymeeritooneria käytettäessä painolaatu oli kaikkein huonoin, mikä aiheutui karheasta toonerikerroksesta.
Kuivatoonerien yhteydessä pisteenleviäminen oli suurta ja satelliittipisteitä esiintyi runsaasti toonerin pölyämistaipumuksen takia.
Myös rasteripisteet olivat rosoisia.

Diplomityön johtopäätös on, että nestetoonerilla saavutetaan erittäin hyvä painolaatu päällystetyille papereille painettaessa.
Päällystämättömien paperien tapauksessa painolaatu jää huonommaksi.
Koska ohut ja tasainen toonerikerros myötäilee hyvin paperin pinnanmuotoja, myös paperin karheus ja kiilto vaikuttavat suuresti painolaatuun.
Kuivatoonereilla painolaatu jää huonommaksi painojäljen epätasaisuuden sekä toonerikerroksen paksuuden vuoksi.
ED:2005-08-29
INSSI tietueen numero: 29094
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI