haku: @keyword kosteuspitoisuus / yhteensä: 3
viite: 3 / 3
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Räisänen, Pekka Johannes
Työn nimi:Rakennusten vaurioitumisen reaaliaikainen seuranta, materiaalin resistanssin mittausta soveltaen
Real time monitoring of building deterioration by material resistance measurement
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2005
Sivut:158+10      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto
Oppiaine:Talonrakennustekniikka   (Rak-43)
Valvoja:Absetz, Ilmari
Ohjaaja:Leivo, Markku
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto     | Arkisto
Avainsanat:moisture content
real time monitoring
deterioration
concretes and sand/gravels resistivity
resistance measurement
kosteuspitoisuus
monitorointi
vaurioituminen
betonin- ja kiviaineksen ominaisvastus
resistanssin mittaus
Tiivistelmä (fin): Kosteusvaurioista aiheutuu vuosittain merkittäviä kustannuksia yksilöille ja kansantaloudelle.
Tilastojen mukaan vaurioita esiintyy suhteellisen tasaisesti kaikenikäisissä ja -tyyppisissä rakennuksissa.
Kosteusvaurioiden kannalta kriittisimpiä paikkoja ovat märkätilat ja rakennusten alapohjat.
Näissä kosteus on vaikeimmin havaittavissa rakenteita rikkomatta ja vaurioiden korjauksesta aiheutuvat kustannukset ovat suurimmat.

Jotta rakenteita rikkovilta kuntotutkimusmenetelmiltä vältyttäisiin, tulisivat kosteusanturit asentaa rakenteisiin jo rakennusaikana, mikä mahdollistaa jatkuvan mittaamisen.
Jatkuva mittaaminen lisää luotettavuutta, ja kosteuden seuranta ja johtopäätelmien teko helpottuu.
Tällaiseen kosteusmonitorointiin tarvitaan edullinen, varmatoiminen ja huoltovapaa mittausmenetelmä.
Kivipohjaisille materiaaleille vaaditut ominaisuudet täyttävää mittausmenetelmää ei ole saatavilla.

Diplomityön koejärjestelyn tavoitteena oli selvittää materiaalin resistanssinmittauksen soveltuvuutta kyseiseen tarkoitukseen.
"Puun piikkimittausmenetelmää" sovellettiin betonin ja kiviaineksen kosteuspitoisuuden määrittämiseen.
Mittaaminen tapahtui betoniin valettujen ruostumattomasta teräksestä olevien harjatankojen välistä, kiviaineksessa käytettiin samanlaisia elektrodeja.

Diplomityössä löydettiin erittäin hyvä korrelaatio betonin kosteuspitoisuuden ja resistanssin välillä.
Tulosten sovellettavuuden kannalta on merkittävää, että betonin lujuusluokalla tai vesisementtisuhteella ei ollut merkitystä, vaikka näin on oletettu.
Resistanssin mittaukset ovat erittäin lämpötilaherkkiä.
Tästä syystä tarkan lämpötilakompensoinnin löytymistä voidaan pitää tarkkaa kosteusmallia tärkeämpänä tuloksena.
Kenttäkokeissa havaittiin, että saadusta mittausdatasta on mahdollista laskea tarkka lämpötilakompensointi vuorokauden aikana tapahtuvan suuren lämpötilavaihtelun aikana.

Kiviaineksilla havaittiin toimivan vastaavan lämpötilakompensoinnin kuin betonilla, mikä mahdollistaa perustusten kosteusseurannan.
Kiviainesten kosteusmalli näyttäisi olevan kiviaineksen rakeisuudesta riippumaton, mikä helpottaa tulosten soveltamista.
Mittaustulosten hajonnan takia yleisessä kosteusmallissa on vielä tarkentamista.
Kapillaarikatkosoralle räätälöitiin oma kosteusmalli, jolla päästiin monitoroinnin kannalta hyvään tarkkuuteen.
ED:2006-01-13
INSSI tietueen numero: 30494
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI