haku: @keyword heat pipe / yhteensä: 3
viite: 2 / 3
Tekijä: | Poutanen, Mikko Juhani |
Työn nimi: | Huokoisten pinnoitteiden valmistus lämpöputkiin |
Manufacturing Porous Coatings into Heat Pipes | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2005 |
Sivut: | 84 Kieli: fin |
Koulu/Laitos/Osasto: | Materiaalitekniikan osasto |
Oppiaine: | Materiaalien valmistustekniikka (Mak-77) |
Valvoja: | Gasik, Mikhail |
Ohjaaja: | Rissanen, Petri |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark V80 | Arkisto |
Avainsanat: | heat pipe porous coating oxidation copper wick lämpöputki huokoinen pinnoite hapetus kupari |
Tiivistelmä (fin): | Tämän diplomityön tarkoitus on tutkia huokoisten kuparipinnoitteiden kapillaarista nesteen siirtoa ja pinnoitteen mekaanisten rasitusten kestävyyttä. Työn painopiste on erilaisten kuparijauheiden vertailussa. Kuparijauheiden vertailulla pyritään löytämään lämpöputkeen parhaiten soveltuvat jauheet. Työn alussa tarkastellaan lämpöputken teoriaa ja sovelluksia. Lämpöputken toimintaperiaatetta ja hyötyjä käsitellään aluksi yleisellä tasolla, jonka jälkeen selitetään lämpöputken toimintaa rajoittavien rajoitusten keskeisimmät teoriat. Lämpöputken rajoituksista keskitytään erityisesti kapillaarirajoituksen selvittämiseen. Lämpöputkien lajit ja valmistus esitellään käytännön läheisesti. Tarkoituksena on esittää lämpöputken toimintaan ja valmistukseen liittyvät keskeisimmät asiat. Lisäksi pyritään antamaan kuva lämpöputkien mahdollisista käyttökohteista käsittelemällä muutamia sovelluksia. Lämpöputken teorian ja sovellusten esittelyn jälkeen käydään läpi kuparin ominaisuuksia ja soveltuvuutta lämpöputkimateriaaliksi. Seuraavaksi käsitellään lämpöputken rakennetta ja huokoisen kerroksen vaatimuksia, sekä lämpöputken testausta. Tarkoituksena on tarkentaa kuparilämpöputkiin liittyviä tekijöitä, sekä lämpöputken toiminnan varmistamista. Diplomityön loppuosa koostuu yhtenäisestä kokonaisuudesta, jossa käsitellään diplomityön näytteiden valmistusta, koemenetelmiä ja esitetään lopuksi tulokset johtopäätöksineen. Kokeissa vertaillaan erilaisista jauheista valmistettujen pinnoitteiden kapillaarista nesteensiirtokykyä. Nesteensiirtokyvyn lisäksi vertaillaan pinnoitteiden kestävyyttä mekaanisten rasitusten alaisina. Kapillaarista nesteensiirtoa testataan mittaamalla immersionesteen nousunopeutta pystysuoraan asetetussa pinnoitetussa kuparinauhassa. Sama koe suoritetaan sekä pelkistetylle, että hapetetulle huokoiselle kuparipinnoitteelle. Mekaanisten rasituskokeiden tarkoituksena on simuloida lämpöputkelle tehtäviä mekaanisia muokkauksia. Diplomityössä suoritettavat mekaaniset rasituskokeet ovat: keskeytetty vetokoe, taivutuskoe ja hankauskoe. Kokeiden tulosten selittämistä varten pinnoitteita tarkastellaan pyyhkäisyelektronimikroskoopilla, sekä poikittaishieistä stereomikroskoopilla. Tulosten selittämisen pohjalla on lähdemateriaalin teoriat. Tutkimuksissa havaittiin pelkistetystä kuparioksiduulijauheesta valmistettujen pinnoitteiden siirtävän vettä nopeimmin. Näytteiden hapetuksen havaittiin tehostavan veden kapillaarista siirtoa. Poikkeuksena oli kuitenkin pelkistetystä kuparioksiduulijauheesta valmistetut hapetetut pinnoitteet, joissa hapetus hieman heikensi kostutusta ja kapillaarista nesteensiirtoa. Pelkistetystä kuparioksiduulijauheesta valmistettujen pinnoitteiden tehokkaan nesteensiirtokyvyn arvioidaan johtuvan jauheen partikkelien muodosta. Hapetuksen kostutusta parantavan vaikutuksen uskotaan puolestaan johtuvan hapetuksessa syntyvästä mikrokarkeudesta ja permeabiliteetin muutoksista. Mekaanisia rasituksia kesti työn näytteistä kaasuatomisoidusta jauheesta valmistetut pinnoitteet parhaiten. |
ED: | 2006-04-05 |
INSSI tietueen numero: 31491
+ lisää koriin
INSSI