haku: @instructor Tiippana, Kaisa / yhteensä: 3
viite: 3 / 3
« edellinen | seuraava »
Tekijä: | Lindroos, Virpi |
Työn nimi: | Electroencephalographic study on audiovisual integration of speech and non-speech stimuli |
Elektroenkefalografinen tutkimus puhe- ja ei-puheärsykkeiden audiovisuaalisesta yhdistymisestä | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2006 |
Sivut: | xi + 81 s. + liitt. 6 Kieli: eng |
Koulu/Laitos/Osasto: | Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto |
Oppiaine: | Laskennallinen tekniikka (S-114) |
Valvoja: | Sams, Mikko |
Ohjaaja: | Tiippana, Kaisa ; Möttönen, Riikka |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark S80 | Arkisto |
Avainsanat: | electroencephalography audiovisual integration evoked potential multisensory perception auditory cortex elektroenkefalografia audiovisuaalinen integraatio herätepotentiaali moniaistinen havaitseminen kuuloaivokuori |
Tiivistelmä (fin): | Havaitseminen jokapäiväisessä elämässämme on moniaistista. Muodostaakseen yhtenäisen kuvan esineestä tai tapahtumasta aivojen täytyy yhdistää eri aistien tuomaa tietoa. Audiovisuaalisen puheen havaitseminen, jossa tietoa puhujan kasvonliikkeistä ja äänestä yhdistyy, on esimerkki moniaistisesta integraatiosta. Tässä työssä tutkittiin samanaikaisten ja asynkronisten puhe- ja ei-puhe -ärsykkeiden audiovisuaalista integraatiota ihmisen kuuloaivokuorella elektroenkefalografian (EEG) avulla. Erityisesti haluttiin selvittää, onko kuuloärsykkeen herätepotentiaalin N1-komponentin amplitudin vaimeneminen erityistä puheelle ja integroidaanko asynkroniset ärsykkeet voimakkaammin ja nopeammin kuin samanaikaiset ärsykkeet. EEG mitattiin koehenkilöiden suorittaessa objektin tunnistustehtävää oddball-koeasetelmassa. Näköärsykkeinä käytettiin /ä/- ja /ö/ -vokaaleja ja muotoaan muuttavia renkaita, ja kuuloärsykkeinä /ä/- ja /ö/ -vokaaleja sekä 500 Hz ja 840 Hz taajuisia siniääniä. Ärsykkeet esitettiin unimodaalisina (A, V), samanaikaisina (AV) ja asynkronisina audiovisuaalisina, jolloin näköärsyke esitettiin 200 ms ennen kuuloärsykettä. Kokeessa oli neljä tilannetta: yhdessä tilanteessa oli puheärsykkeitä, yhdessä ei-puheärsykkeitä, ja kahdessa näiden yhdistelmiä. Audiovisuaaliset ärsykkeet tunnistettiin nopeammin kuin pelkät kuulo- tai näköärsykkeet kaikissa tilanteissa, joissa ärsykkeet esitettiin samanaikaisesti. Kuuloärsykkeen aiheuttaman herätepotentiaalin N1-komponentin vaimenemista tapahtui sekä samanaikaisilla että asynkronisilla puheärsykkeillä, mutta ei tilanteissa, joissa oli ei-puheärsykkeitä. Tulosten mukaan AV-puhetta mahdollisesti integroidaan kuuloaivokuorella. Nl:n amplitudin vaimenemisen ehdotetaan olevan ominaista puheelle, mutta todetaan ettei se johdu näköinformaation aikaisemmuudesta audiovisuaalisessa puheessa. Kuuloaivokuorella saattaa olla erityisiä mekanismeja AV-puheen käsittelemiseksi. |
ED: | 2006-04-19 |
INSSI tietueen numero: 31549
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI