haku: @keyword subdivision / yhteensä: 3
hakutulos-lista
viite: 1 / 3
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Rantanen, Teppo
Työn nimi:Lohkomisprosessin vertailu Maanmittauslaitoksen ja eräiden kaupunkien välillä
Comparison of process of subdivision between National Land Survey and some other towns
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2006
Sivut:82      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Maanmittausosasto
Oppiaine:Kiinteistöoppi   (Maa-20)
Valvoja:Vitikainen, Arvo
Ohjaaja:Vuorinen, Markku
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark M80     | Arkisto
Avainsanat:real property
subdivision
process of subdivision
kiinteistö
lohkominen
lohkomisprosessi
Tiivistelmä (fin):Tässä tutkimuksessa on vertailtu lohkomisprosessia Maanmittauslaitoksen ja eräiden kaupunkien, Espoon ja Hyvinkään välillä.
Lohkomisprosessilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa eri toimenpiteitä lohkomisen vireilletulosta sen loppuunsaattamiseen.
Tällaisia toimenpiteitä ovat vireilletulo, maastotöitä edeltävät toimenpiteet, arkistotutkimukset, tiedottaminen, toimituksen maastotyöt toimituskokous, asiakirjojen valmistus, rekisteröinti ja arkistointi.

Aluksi työssä on selvitetty lohkomisen historiaa aina vuoden 1864 osittamisasetuksesta lähtien päätyen nykyisin voimassa olevan kiinteistönmuodostamislain aikaan, joka tuli voimaan vuonna 1997.
Tuohon aikaväliin mahtuu useita eri lakimuutoksia; uudet osittamisasetukset, asetus jakolaitoksesta, jakolaki sekä kaavoitusalueiden jakolaki ja nykyinen kiinteistönmuodostamislaki.

Historiaselvityksen jälkeen työssä on paneuduttu lohkomiseen ja sen eri määritelmiin.
Lisäksi on selvitetty lohkomisen tarkoitusta ja sen eri lajeja.
Työssä on otettu käsittelyyn lohkomisprosessi yleiseltä kannalta, jonka näkökulmana on ollut Maanmittauslaitoksen prosessi.
Seuraavaksi on käsitelty varsinaisia ongelmakohtia eli minkälaiset prosessit ovat ja minkälaisia eroja niiden välillä on.
Ongelmakohtia on käsitelty niin, että ensin on käyty valtion prosessi yksityiskohtaisesti läpi ja tämän jälkeen vastaavasti kaupunkien prosessi.

Työn tarkoituksena on selvittää Maanmittauslaitoksen ja kaupunkien lohkomisprosessit.
Työssä on selvitetty niitä eroja, joita prosesseissa on.
Työn tarkoituksena on myös saada joitain ehdotuksia prosessien kehittämiseksi.
Selvistä kehittämisehdotuksista on johdettu toteuttamiskelpoisia johtopäätöksiä ja suosituksia.

Molempien prosessien lopputulos eli uusi lohkokiinteistö, on selvä.
Maanmittauslaitoksen prosessi on kuitenkin riskialttiimpi erilaisille seikoille, jotka pidentävät prosessin kestoaikaa.
Tutkimuksessa selvisi, että Maanmittauslaitoksen ja kaupunkien lohkomisprosesseissa on eroja.
Valtion prosessi on paljon monimutkaisempi kuin kaupunkien.
Tämä seikka heijastuu myös prosessien muihinkin menettelyihin ja niistä johtuviin eroihin.

Tämä työ on kvalitatiivinen tutkimustyö.
Tutkimusmenetelminä olivat alan kirjallisuuteen tutustuminen, haastattelut sekä oman työskentelyni arvioiminen Uudenmaan maanmittaustoimistossa.
ED:2006-06-06
INSSI tietueen numero: 31947
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI