haku: @keyword epälineaarinen taitekerroin / yhteensä: 3
hakutulos-lista
viite: 2 / 3
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Kesänen, Ari
Työn nimi:Effective Area of Optical Fiber by Far-Field Scanning
Optisen kuidun efektiivinen pinta-ala kaukokenttämittauksella
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2006
Sivut:54      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto
Oppiaine:Mittaustekniikka   (S-108)
Valvoja:Ikonen, Erkki
Ohjaaja:Lamminpää, Antti ; Hieta, Tuomas
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark S80     | Arkisto
Avainsanat:effective area
far-field scanning
nonlinear coefficient
optical field distribution
single mode fiber optics
efektiivinen pinta-ala
kaukokenttämittaus
epälineaarinen taitekerroin
optisen kentän intensiteettijakauma
yksimuotovalokuitu
Tiivistelmä (fin): Aallonpituusjakoisen kanavoinnin myötä optisten tietoliikenneverkkojen suorituskyky on kasvanut rajusti.
Kanavien siirtonopeuksien kasvattaminen ja lukuisten kanavien sovittaminen yhteen kuituun on tehokas tapa kasvattaa kokonaiskaistanleveyttä.
Useiden kanavien optisten tehojen summautuminen sekä pienentyneet kanavavälit voivat kuitenkin voimistaa epälineaariset ilmiöt haitalliselle tasolle.

Suurin osa epälineaarisista ilmiöistä johtuu taitekertoimen intensiteettiriippuvuudesta.
Taitekertoimen intensiteettiriippuvaa osaa kutsutaan epälineaariseksi taitekertoimeksi n2.
Epälineaarista taitekerrointa ei voida suoraan mitata, mutta se on laskettavissa mitattavissa olevan epälineaarisen kertoimen n2/Aeff kautta.
Aeff, eli efektiivinen pinta-ala, on kuidussa etenevän optisen kentän poikkileikkauksen koon määrittävä parametri.
Efektiivisen pinta-alan käsitteen ymmärtäminen edellyttää, että valon poikittaissuuntainen jakauma kuidun sisällä tunnetaan.
Kenttäjakaumaa tarkasteltiin Maxwellin yhtälöiden valossa.

Optisen kuidun efektiivistä pinta-alaa voidaan tutkia lukuisilla kuidun päästä säteilevän kentän mittaamiseen perustuvilla menetelmillä.
Tässä työssä käytettiin kansainvälisen tietoliikenneliiton standardoimaa (ITU-T G.650.2) kaukokenttämittausmenetelmää.
Mittausjärjestelyssä InGaAs-valoilmaisin kiinnitettiin tarkan kääntöpöydän päälle ja testattavan kuidun säteilykuvio mitattiin yhdessä tasossa.
Ennen efektiivisen pinta-alan laskemista kaukokentän intensiteettijakauma täytyy muuntaa vastaavaksi lähikentän jakaumaksi käyttäen Hankelin käänteismuunnosta.

Efektiivinen pinta-ala voidaan estimoida myös muotokentän halkaisijan (MFD) avulla.
MFD:n määritelmässä käytetyn Gaussin approksimaation vuoksi tämä estimaatti on kuitenkin jossain määrin virheellinen.
Tämä virhe voidaan kuitenkin korjata sopivaa korjauskerrointa (kNam) käyttämällä.
Tässä työssä myös kNam laskettiin kullekin testattavalle kuidulle efektiivisen pinta-alan ja MFD:n lisäksi.

Testattavana oli kolme erilaista kuitua: standardi yksimuotokuitu (SMF), nollasta eroavan dispersion omaava yksimuotokuitu (NZ-DSF), ja suuren efektiivisen pinta-alan omaava NZ-DSF.
Mittaukset tehtiin sekä 1310 nm että 1550 nm aallonpituusalueilla.
Mittausepävarmuudeksi (k = 2) saatiin - 4 % Aeff:n osalta ja - 2 % MFD:n osalta.
ED:2007-01-10
INSSI tietueen numero: 32858
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI