haku: @keyword land division / yhteensä: 3
hakutulos-lista
viite: 2 / 3
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Maisi, Hanna
Työn nimi:Kiinteistörakenteen kehitys EU - aikana
Development of land division during EU time
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2007
Sivut:75 + liitteet      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Maanmittausosasto
Oppiaine:Kiinteistöoppi   (Maa-20)
Valvoja:Vitikainen, Arvo
Ohjaaja:Kasteenpohja, Elina
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark M80     | Arkisto
Avainsanat:land division
agriculture structural change
land consolidation
kiinteistörakenne
rakennekehitys
tilusjärjestely
Tiivistelmä (fin):Tutkimuksen tehtävänä on ollut tutkia uusjaon vaikutusta kylien kehitykseen verrattuna kyliin, jossa uusjakoa ei ole tehty.

Tutkimuksessa on käytetty kahta kylää, joissa on tehty uusjako.
Nämä kylät ovat Isokylä Vetelissä ja Jylhänkylä Kaustisilla.
Näiden kylien kehitystä on tutkittu sekä uusjaon aikana että uusjaon jälkeen käyttäen hyväksi uusjakojen loppuraportteja, jotka on laadittu 1990-luvun alussa.
Tutkimuksessa on myös käytetty kahta kylää, joissa on tehty uusjaon tarveselvitys mutta ei uusjakoa.
Nämä tarveselvityskylät ovat Haapikylä Evijärvellä ja Köyhäjoen kylä Kaustisilla.
Tarveselvityskylien kehitystä on tutkittu ja verrattu 1980- luvuilla tehtyihin tarveselvityksiin.
Tutkimuksessa on käytetty apuna myös IACS -peltolohkoaineistoa.
Kylän toiminnallisuudesta ja kehityksestä saatiin lisäksi tietoa haastattelemalla muun muassa kylien maanviljelijöitä ja kuntien maaseutuasiamiehiä.

1990-luvulla alkanut maatalouden rakennemuutos on vaikuttanut voimakkaasti viljelmien kehitykseen.
Uusjaon jälkeen tilanne uusjakokylissä oli huomattavasti parempi, mutta viljelmien peltoalan lisääntyessä uusjaon tuomat hyödyt peltolohkojen sijainnin osalta huononivat huomattavasti.
Kyliä tarkasteltaessa uusjakokylissä tilanne tänä päivänä on hieman parempi kuin tarveselvityskylissä, mutta ei läheskään yhtä selkeästi kuin ennen maatalouden rakennemuutosta.
Perusparannusten osalta uusjakokylissä tilanne on huomattavasti parempi kuin tarveselvityskylissä, sillä siihen ei rakennemuutos ole voinut vaikuttaa.
Perusparannuksiin uusjakokylissä ollaankin erittäin tyytyväisiä.
Kylän toiminnallisuutta ajatellen uusjaossa voidaan antaa työkalut kylän kehittämiselle, mutta ainoastaan uusjaolla ei voida saada suuria muutoksia aikaan.
Muutosten aikaansaaminen kylällä edellyttää kyläläisten aktiivisen mukanaolon ja halun kehittää kylää.

Tutkimuksen mukaan uusjakokylissä olisi tulevaisuudessa tarvetta uudelle, mutta huomattavasti kevyemmälle tilusjärjestelylle.
Tarveselvityskylissä puolestaan uusjako on lähes väistämätön tulevaisuudessa, jotta kylät säilyisivät kilpailukykyisinä.
Tulevaisuuden tilusjärjestelyhankkeissa pitäisi pystyä ottamaan huomioon mahdollisesti tulevaisuudessa tapahtuvat muutokset, jotta tilusjärjestelyn hyödyt olisivat mahdollisimman kattavat ja pitkäkestoiset.
ED:2007-11-21
INSSI tietueen numero: 34897
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI