haku: @keyword accumulation / yhteensä: 3
viite: 1 / 3
« edellinen | seuraava »
Tekijä: | Luhtala, Jaakko |
Työn nimi: | Espoon kaukolämpöverkon toiminnan tehostaminen mittaustietojen avulla |
Operational enhancement of Espoo district heating network using measurement data | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2008 |
Sivut: | vi + 79 Kieli: fin |
Koulu/Laitos/Osasto: | Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta |
Oppiaine: | Energiatalous ja voimalaitostekniikka (Ene-59) |
Valvoja: | Pirilä, Pekka |
Ohjaaja: | Kuivanen, Jari |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark S80 | Arkisto |
Avainsanat: | district heating operational optimization district heating network thermal losses accumulation dynamic model kaukolämpö kaukolämpöverkon toiminnan optimointi lämpöhäviöt akkumulointi kaukolämpöverkon dynaaminen malli |
Tiivistelmä (fin): | Tässä diplomityössä on tutkittu, miten Espoon kaukolämpöverkon toimintaa voitaisiin tehostaa mittaustietojen avulla ilman merkittäviä investointeja. Mahdollisia tehostamistoimenpiteitä ovat menolämpötilan laskeminen, lämpökeskusten turhan käynnistämisen välttäminen, verkon käyttäminen lämpöakkuna sekä pumppauskustannusten pienentäminen. Laaditaan myös lämpötilarintaman siirtymisviivettä selittävä malli,jonka avulla tehdään ajo-ohje kaukolämpövalvomolle. Mallia voidaan käyttää myös muiden kohdeyrityksen kaukolämpöverkkojen toiminnan tehostamisessa. Havaittiin, että verkon menoveden lämpötila voimalaitoksella on selvästi ohjearvoja korkeampi. Tähän on syynä verkon laajuus ja lämpöhäviöistä johtuva menolämpötilan lasku verkon kauimmaisissa osissa. Havaittiin myös, että yksinomaan menolämpötilan laskulla ei saavuteta merkittäviä säästöjä pumppauskustannusten nousun vuoksi. Verkkoa paremmin akkumuloimalla olisi ollut mahdollista tuottaa noin 1 000 MWh lämpöä yhteistuotannossa lämpökeskusten sijasta 1.3.2006 - 28.2.2007 välisenäaikana, jolloin vastaavasti sähköntuotanto olisi ollut noin 500 MWh nykyistä suurempi. Lisäksi kesäaikaan noin 2 100 MWh lämpöä olisi voitu tuottaa käyttämällä edullisempaa kaatopaikkakaasua polttavaa Kivenlanden lämpökeskusta muiden lämpökeskusten sijasta, mikäli kaasua olisi ollut riittävästi saatavilla. Myös pumppaukseen käytettyä energiaa olisi ollut mahdollista pienentää. Osa epäoptimaalisista ajotilanteista johtuu vikaantumisista tai erikoistilanteista, kuten esimerkiksi lämpökeskusten koekäytöistä. Valvomon ajotavan tehokkuuden parantaminen nykyisestä tasosta vaatii hyvin tarkkoja ja luotettavia kulutusennusteita. Kokonaisuutena voidaan arvioida Espoon kaukolämpöverkon käytön olevan taloudellista. |
ED: | 2008-02-15 |
INSSI tietueen numero: 35332
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI