haku: @keyword kelirikko / yhteensä: 3
hakutulos-lista
viite: 2 / 3
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Kelho, Marko
Työn nimi:Roudan seuranta-asemat painorajoitussuunnittelun tukena
The use of frost monitoring stations for imposing truck weight restrictions
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2008
Sivut:115 + (75)      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta
Oppiaine:Tietekniikka   (Yhd-10)
Valvoja:Pellinen, Terhi
Ohjaaja:Päiviö-Leppänen, Tuovi
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto     | Arkisto
Avainsanat:frost monitoring station
thaw weakening
weight restriction
roudan seuranta-asema
kelirikko
painorajoitus
Tiivistelmä (fin): Diplomityön tavoitteena oli tutkia roudan seuranta-asemien tuottamaa tietoa ja arvioida tiedon käytettävyyttä painorajoitussuunnittelun tukena.
Lisäksi tutkittiin, miten aseman sijainti vaikuttaa mittaustuloksiin ja näkyykö toteutunut kelirikko asemien tuottamassa tiedossa.
Tutkimusaineistona olivat kelirikko- ja painorajoitustilastot sekä roudan seuranta-asemien vuosina 2001-2007 tuottama tieto.
Asemat mittaavat tierakenteesta lämpötilaa sekä tierakenteen vesipitoisuutta kuvaavia sähköisiä ominaisuuksia eli dielektrisyyttä ja sähkönjohtavuutta.
Mittaustietoa analysoitiin ja kuvattiin graafisesti sekä verrattiin kelirikko- ja painorajoitustilastoihin.
Lisäksi diplomityössä haastateltiin tiepiirien kelirikkoyhdyshenkilöitä sekä muita kelirikkoasiantuntijoita.

Sähköiset ominaisuudet kuvaavat lämpötilaa tarkemmin tierakenteen routaantumista ja roudan sulamista.
Kuitenkin sähköisten ominaisuuksien arvot ovat lämpötilaa enemmän paikallisia ja riippuvat aseman sijainnista.
Sähköisten ominaisuuksien perusteella ei siten voida välttämättä päätellä roudan sulamisen alueellista etenemistä.
Sitä vastoin tierakenteen ylimpien kerrosten lämpötila on sidoksissa ilman lämpötilaan ja asemien tuottamaa tietoa voidaan luotettavammin yleistää säähavaintojen ja ilman lämpötilan kuin sähköisten ominaisuuksien muutosten perusteella.

Inventoidun runkokelirikon vuosittainen vaihtelu ei näkynyt kaikkien asemien tuottamassa tiedossa; joillain asemilla, kuten Kuorevedellä, muutokset olivat kuitenkin selvästi havaittavissa.
Niinä syksyinä, joiden jälkeisinä keväinä kelirikkoa havaittiin enemmän kuin muulloin tutkimusaikana, tierakenteen jäätyminen eteni muita syksyjä hitaammin.
Päätelmien tekemistä vaikeuttavat monet syyt: kelirikon vuosittainen vaihtelu ja esiintyminen olivat vähäisiä; lisäksi kelirikon tarkastelu tiepiireittäin kuvaa vain likimääräisesti aseman edustaman alueen kelirikkoa.

Haastattelututkimuksen mukaan roudan seuranta-asemien suurin hyöty liittyy tällä hetkellä painorajoitusten poistamisen ajankohtaan, jota on voitu aikaistaa jopa muutamalla viikolla, kun aseman tuottama tieto on osoittanut tierakenteen kuivuneen riittävästi.
Tiepiireillä ei kuitenkaan ole resursseja mittaustiedon analysointiin, joten tarvitaan valmiit raportit asemien tuottamasta tiedosta.

Kevätkelirikon seurannan lisäksi asemien tuottamaa tietoa voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän myös syys- ja talvikelirikon seurannassa sekä kelirikkokorjausten ajankohtaa määritettäessä.
Tietoa pystyttäisiin käyttämään myös lähtötietona kelirikkoa tai tierakenteen routaa ennustavissa malleissa.
Ennuste tierakenteen kosteudesta ja roudasta esitettäisiin teemakarttojen avulla Internetissä.
Tiedon käytettävyyttä lisäävät mittauksen jatkuvuus ja aseman sijainnin pysyvyys sekä tiedon vuosittainen vertailu.
Mittaustavan yhtenäistäminen helpottaisi asemien tuottaman tiedon vertailtavuutta.
Asemat tulisi sijoittaa tiepiirien rajoista riippumattomien kelirikkoalueiden mukaisesti ja asemien lukumäärän tulisi olla nykyistä selkeämmin suhteessa kelirikon esiintymiseen.
ED:2008-04-16
INSSI tietueen numero: 35522
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI