haku: @author Rekola, Mikko / yhteensä: 3
hakutulos-lista
viite: 2 / 3
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Rekola, Mikko
Työn nimi:Uusioasfaltti katupäällysteenä
Use of recycled asphalt as street pavement
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2008
Sivut:100 + (45)      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta
Koulutusohjelma:Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan tutkinto-ohjelma
Oppiaine:Tietekniikka   (Yhd-10)
Valvoja:Pellinen, Terhi
Ohjaaja:Heininen, Pertti
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto     | Arkisto
Avainsanat:recycling
reclaimed asphalt pavement (RAP)
hot mix asphalt
recycled asphalt
kierrätys
asfalttirouhe (RC)
asfalttimassan suhteitus
uusioasfaltti
Tiivistelmä (fin): Jätelain määritelmän mukaan käytöstä poistettu asfalttipäällyste pitäisi luokitella jätteeksi, mutta se voidaan nykyään lähes aina käyttää tehokkaasti ja taloudellisesti uudelleen.
Asfaltin kierrätyksestä on muodostunut merkittävä tekijä päällystysalalla Suomessa, ja vaikka uusioasfalttia on valmistettu jo pitkään, on käytöstä poistetun asfaltin käytön tehostamisessa olemassa vielä suuria mahdollisuuksia.

Työssä tutkittiin uusioasfaltin valmistusta kuntien katuverkon päällystystöissä.
Kuntien ja kaupunkien asfalttiurakoiden luonteesta johtuen on tarkoituksenmukaisinta kierrättää käytöstä poistettua asfalttia asemasekoitteisella uusioasfaltin valmistuksella.
Työn tavoitteena oli selvittää käytetyn asfalttirouhepitoisuuden vaikutus päällysteen laatuun.
Tutkimuksen kohteeksi valittiin yleisesti katupäällysteenä käytettävä AB 16-päällyste.
Tavoitteena oli löytää tälle massalaadulle optimaalinen RC-pitoisuus.
Optimaalisena pidettiin suurinta mahdollista RC-pitoisuutta, jolla laatuvaatimukset täyttyivät ja jota asfalttiaseman tekniikalla pystyttiin valmistamaan.
Uusioasfaltin käytön taloudellisuutta selvitettiin vertaamalla asfalttirouhetta sisältävien asfalttimassojen hintoja neitseellisistä raaka-aineista valmistetun asfalttimassan hintaan.

Tutkimuksen alussa selvitettiin asfalttirouheen sideainepitoisuus ja kiviaineksen rakeisuus.
Asfalttirouheesta uutetusta sideaineesta tutkittiin ainoastaan tunkeuma.
AB 16-massa suhteutettiin neljällä eri RC-prosentilla, jotka olivat 0, 30, 50 ja 70 prosenttia.
Massoille tehtiin tilavuussuhteutukset tiivistämällä koekappaleet Marshall-vasaralla ja massojen tiivistyvyyttä tutkittiin kiertotiivistimellä.
Koetieksi valittiin Keravalla sijaitseva Kytömaantie.
Asfalttiasemalla valmistetuille massoille tehtiin myös kiertotiivistyskokeet, joiden avulla tutkittiin asfalttiasemalla valmistettujen massojen tiivistyvyyttä verrattuna laboratoriossa valmistettujen massojen tiivistyvyyteen.
Koetieltä otettiin poranäytteet, joista tutkittiin päällysteen tiheys, massan maksimitiheys sekä tyhjätila.
Poranäytteistä tutkittiin myös päällysteen kulumiskestävyys Prall-kokeella.
Päällystelaaduille laskettiin jäykkyysmoduulit Witczak et al.:in ennustemallilla.

Tutkimuksessa saatujen tulosten perustella rouheen määrän lisääminen vaikutti joihinkin asfaltin ominaisuuksiin.
Päällysteen tyhjätila pieneni RC-pitoisuuden kasvaessa.
Prall-testien mukaan RC-pitoisuuden kasvu ei vaikuttanut päällysteen kulumiskestävyyteen.
Päällysteelle laskettu jäykkyysmoduuli kasvoi RC-pitoisuuden kasvaessa, mikä saattaa olla merkki päällysteen alttiudesta pakkashalkeilulle.
RC 70 -päällyste täytti asetetut laatuvaatimukset, mutta tutkimuksessa ilmeni, että uusiomassaa ei voida valmistaa jatkuvassa tuotannossa näin korkealla RC-pitoisuudella.
RC 70-massassa oli asfalttiasemalla tehtyjen kiertotiivistyskokeiden mukaan havaittavissa myös epävarmuustekijöitä.
Näiden tekijöiden vuoksi optimaaliseksi RC-pitoisuudeksi valittiin 50 prosenttia.
Jatkotutkimuksilla voidaan hakea massalle vielä korkeampaa RC- pitoisuutta, joka todella on kannattavaa, koska niin saavutetaan merkittäviä taloudellisia etuja sekä säästetään uusiutumattomia luonnonvaroja.
ED:2008-06-16
INSSI tietueen numero: 35772
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI