haku: @keyword stress corrosion cracking / yhteensä: 3
viite: 3 / 3
« edellinen | seuraava »
Tekijä: | Ahonen, Matias |
Työn nimi: | Ympäristön ja muodonmuutosnopeuden vaikutus austeniittisten materiaalien murtumisvastuskäyttäytymiseen |
The effect of environment and deformation rate on fracture toughness behaviour of austenitic materials | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2008 |
Sivut: | 80 s. + liitt. 5 Kieli: fin |
Koulu/Laitos/Osasto: | Koneenrakennustekniikan laitos |
Oppiaine: | Koneenrakennuksen materiaalitekniikka (Kon-67) |
Valvoja: | Hänninen, Hannu |
Ohjaaja: | Tähtinen, Seppo |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark Aalto | Arkisto |
Avainsanat: | stress corrosion cracking austenitic materials pressurized water reactor low temperature crack propagation jännityskorroosio austeniittiset materiaalit painevesireaktori matalan lämpötilan särönkasvu |
Tiivistelmä (fin): | Tämä diplomityö on tehty VTT:n Materiaalien käytettävyys ja elinikä yksikössä osana projektin SAFIR 2010 alaprojektia DEF SPEED. Työn tarkoituksena oli tutkia austeniittisten materiaalien käyttäytymistä matalan lämpötilan vetypitoisessa vedessä. Työn kirjallisuusosassa on tarkasteltu painevesireaktoriolosuhteissa esiintyviä jännityskorroosioilmiöitä. Primääripiirin jännityskorroosioilmiöt voidaan jakaa korkeissa (n. 300 °C) ja matalissa (n. 50 - 150 °C) lämpötiloissa tapahtuviin ilmiöihin. Korkeissa lämpötiloissa primäärivedessä ilmenevään jännityskorroosioon (PWSCC) vaikuttavia tekijöitä ovat mm. kemiallinen ympäristö, lämpötila, materiaalin mikrorakenne ja muokkaustila sekä kuormitustyyppi. Matalan lämpötilan särönkasvun (LTCP) oletetaan olevan vetyhaurausmekanismilla toimiva ilmiö, josta oleva tieto on peräisin ainoastaan laboratorio-olosuhteissa tehdyistä kokeista. LTCP:n mekanismin kannalta on olennaista, kuinka suurella kuormitusnopeudella materiaalia kuormitetaan, sillä mekanismi tarvitsee toimiakseen aikaa. Työn kokeellisessa osassa tutkittiin eripariliitoksissa käytettyjen nikkeliseosten Alloy 52 ja Alloy 182 sekä herkistyneen austeniittisen ruostumattoman teräksen AISI 304 murtumissitkeyksiä kolmipistetaivutuskoesauvoilla sekä ilmassa että matalan lämpötilan (55 °C) vetypitoisessa vedessä. Suoritettujen koetulosten perusteella materiaaleille määritettiin voima-siirtymäkäyrät sekä J-R-käyrät. Kokeissa käytettiin kolmea hieman erilaista ympäristöä sekä kahta kuormitusnopeutta, jotka olivat 6,7 mm/h ja 0,1 mm/h. Kokeiden aikana särönkasvua mitattiin potential dropmenetelmällä. J-R-käyrien määrittämistä varten koesauvojen todelliset särönkasvut mitattiin murtopinnoilta optisen mikroskoopin sekä pyyhkäisyelektronimikroskoopin (SEM) avulla. Koesauvojen murtumismekanismeja selvitettiin SEM-tarkastelun avulla. J-R-käyrien perusteella todettiin käytettyjen koemateriaalien käyttäytyvän eri tavoin vetypitoisessa matalan lämpötilan vedessä. Materiaaleista nikkeliseos Alloy 182 oli ainoa, jossa oli havaittavissa osassa kokeista ympäristövaikutteista jännityskorroosiomurtumista. Ympäristövaikutteista murtumista tapahtui ainoastaan kuormitusnopeudella 0,1 mm/h. Murtumismekanismin ja murtumisvastuksen välillä todettiin olevan yhteys; dendriittirajamurtumaa havaittiin koesauvoissa, joiden murtumissitkeys oli alhaisin. Nikkeliseoksen Alloy 52 sekä austeniittisen ruostumattoman teräksen A ISI 304 murtumissitkeyskäyttäytyminen vaikutti olevan samantyyppistä sekä ilmassa että ympäristössä suoritetuissa kokeissa, eikä käytetyillä kuormitusnopeuksilla ollut merkittävää vaikutusta tuloksiin. |
ED: | 2008-06-17 |
INSSI tietueen numero: 35794
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI