haku: @keyword villa / yhteensä: 3
viite: 2 / 3
| Tekijä: | Haapakoski, Hanna |
| Työn nimi: | Villa Korsström - peruskorjaus |
| Renovation of Villa Korsström | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2008 |
| Sivut: | 46 s. + liitt. Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta |
| Oppiaine: | Rakennusoppi (A-9) |
| Valvoja: | Siikala, Antti-Matti |
| Ohjaaja: | Siikala, Antti-Matti |
| Sijainti: | P1 Ark A folio | Arkisto |
| Avainsanat: | Villa Wulff Thurman Wulff Waldemar Aspelin Paul Olsson Kauniainen jugend villa renovation Villa Wulff Thurman Wulff Waldemar Aspelin Paul Olsson Kauniainen jugend villa peruskorjaus |
| Tiivistelmä (fin): | Vuonna 1915 valmistunut Villa Korsström Yhtiöntie 22:ssa on yksi Kauniaisten vanhimpia huviloita. Kaunaisten perustajana pidetty Janne Thurman tilasi villan arkkitehti Waldemar Aspelinilta perheensä ympärivuotiseksi asunnoksi. Villa on kaksi ja puoli kerroksinen, lisäksi siinä on kylmä ullakko Kerrosalaa on noin 640m2. Vuonna 1928 Wulffin suku osti huvilan, ja monet tuntevat rakennuksen edelleenkin Villa Wuiffina. Huvila siirtyi Kanniaisten kaupungin omistukseen vuonna 1989, minkä jälkeen se toimi kansalaisopiston ja neuvolan käytössä. Vuonna 2006 Korssträmin viisihenkinen perhe osti villan kaupungilta. Diplomityöni taustalla on siis todellinen muutosyö, jonka Korsströmit tilasivat työnantajaltani Arkkitehtitoimisto Stefan Ahlman Oy:ltä. Esittämäni ratkaisut kuitenkin poikkeavat työpaikallani suunnittelemistani: olen halunnut esittää myös ratkaisuja, joita tilaaja ei ole hyväksynyt esimerkiksi kustannusten tai mieltymystensä vuoksi. Diplomityöni pääpaino on korjaussuunnitelmassa, mutta käyn läpi myös villan historian. Villan hahmo on jykevä ja arvokas ja melko koristeettomine julkisivuineen ja klassisine vivahteineen se edustaa jälkijugendia. Työssäni esittelen tarkemmin, millainen. villa oli alunperin ja mitä muutoksia myöhemmät aikakaudet ja omistajat ovat tuoneet. Selostaa myös lyhyesti, millainen maa Suomi oli villan rakentamisen aikaan, ja miten silloin rakennettiin. Lisäksi käyn läpi Kauniaisten ja yleensäkin huvilayhdyskuntien kehitystä ja ideologiaa 1900-luvun alussa. Esittelen myös villan arkkitehdin Waldemar Aspelinin sekä puutarha-arkkitehdin Paul Olssonin. Aspelin on heistä tuntemattomampi, joten kovaan hieman laajemmin hänen muutakin tuotantoaan. Villaa ympäröivä historiallinen puutarha ansaitsee oman alansa ammattilaisen laatimaan kunnostussuunnitelman. Diplomityössäni olen kuitenkin esittänyt luonnosmaisesti, että puiston merkittävimmät piirteet, aksiaalisuus, rakennukseen liittyvä muotopuutarha ja ympäröivän puutarhan vapaampi ja metsäisempi luonne, säilytetään. Suurin muutos pihan toiminnoissa on uuden autotallin sijoittaminen tontin pohjoisosaan ja vanhan autotallin muuntaminen piharakennukseksi. Julkisivuihin kohdistuvat muutokset ovat palauttavia. Muokkaan aiemmin tehtyjä muutoksia niin, että ne istuvat paremmin rakennuksen kokonaisilmeeseen. Toteutus on kuitenkin sellainen, että villan hahmoon jää kerrostumia aiemmista muutoksista. Villan alkuperäisessä pohjaratkaisussa näkyvät tyypilliset porvariskodin toiminnot. Vieraiden viihdyttämiseen varatut tilat, eli halli, salonki, ruokasali, herrainhuone ja terassi, sijaitsevat ensimmäisessä kerroksessa. Toisessa kerroksessa ovat perheen yksityisemmät tilat ja kellarissa keittiö ja palvelijoiden tilat. On hienoa, että nyt villan käyttötarkoituksen palatessa aikuperäiseksi, ensimmäisen ja toisen kerroksen tilaohjelma mukailee alkuperäistä. Luonnollisesti nykyajan asumismukavuuksien myötä pohjaratkaisut varsinkin toisessa kerroksessa ovat uusia. Kellarin alkuperäisiä tilajärjestelyjä ei ole syytä, eikä ilman palvelijoita, mahdollistakaan toteuttaa. Sinne sijoittuvat luontevasti arkieteinen, saunaosasto sekä vierashuone. Koska villa on alunperinkin ollut asuinkäytössä, asuintoimintojen uudelleen sijoittelu ei sujuu luontevasti, vaikka rakennus ehtikin toimia välillä julkisena rakennuksena. Tämän vuoksi olen huomioinut suunnitelmassani esteettömyysvaatimukset ja sijoittanut rakennukseen myös hissin. Samasta syystä olen esitellyt, miten nykyaikaisen talotekniikan ratkaisut on saatu sijoitettua vanhaan rakennukseen mahdollisimman hienovaraisesti. Lisäksi olen esittänyt vaihtoehdon, jossa kellarikerrokseen voi sijoittaa erillisen kaksion. Olen näin halunnut huomioida sen, että asukkaan tarpeet saattavat muuttua tulevaisuudessa. |
| ED: | 2008-09-23 |
INSSI tietueen numero: 36290
+ lisää koriin
INSSI