haku: @keyword ketterät ohjelmistokehitysmenetelmät / yhteensä: 3
viite: 2 / 3
Tekijä:Haikonen, Pauli
Työn nimi:Distributed Agile software development and the requirements for Information Technology
Hajautettu ketterä ohjelmistokehitys - vaatimukset informaatioteknologialle
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2009
Sivut:vi + 74 s. + liitt. 3      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos
Oppiaine:Tietoverkkotekniikka   (S-38)
Valvoja:Manner, Jukka
Ohjaaja:Järvinen, Janne
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark S80     | Arkisto
Avainsanat:global software development
Agile
Scrum
extreme programming
information technology
hajautettu ketterä ohjelmistokehitys
informaatioteknologia
ketterät ohjelmistokehitysmenetelmät
Tiivistelmä (fin): Tämän diplomityön tavoitteena oli tutkia maailmanlaajuiseen, ketterään ohjelmistokehitykseen liittyviä haasteita sekä näiden mahdollisia ratkaisuja.
Työ suoritettiin F-Secure Oyj:n tuotekehitysyksikössä.
Yksikkö on hajautettu useaan maanosaan, mutta tässä työssä esimerkeiksi otettiin tuotekehityskolmio, jossa Suomessa sijaitsee päätoimisto ja sivutoimistot Venäjällä sekä Malesiassa.

Työ aloitettiin tutkimalla ja esittämällä maailmanlaajuiseen ohjelmistokehitykseen liittyviä kriittisimpiä ongelmia.
Seuraavaksi esitettiin kuinka ohjelmistokehitys on viimeisten vuosikymmenten aikana muovautunut suunnitelmapohjaisesta kehityksestä iteratiiviseen, ketterään tapaan tehdä ohjelmistoja.
Ketterät menetelmät mahdollistavat projektien suuremman todennäköisyyden onnistua, eli tuottaa asiakkaalle toimiva ohjelmisto, ajallaan - ylittämättä kustannuksia.
Ketterät menetelmät arvostavat ohjelmiston kehitykseen osallistuvien henkilöiden vahvaa vuorovaikutusta.
Tämä on ristiriidassa kehityksen hajauttamisen kanssa, koska välimatka heikentää mahdollisuuksia tehokkaaseen vuorovaikutukseen.
Toisaalta, hajauttamalla voidaan saada aikaiseksi merkittäviä etuja, esimerkiksi kustannussäästöjä, uusia markkinoita sekä työvoimaa uusilta alueilta.
Hajauttamisen ja ketterien menetelmien menestyksekäs yhdistelmä tarjoaa siten merkittäviä kilpailuetuja yrityksille.

Aiempaa tutkimusta ketterän ohjelmistokehityksen hajauttamisesta on jo tehty, mutta nämä liittyvät usein tarkasti tutkimuksessa käytettyyn kehitysympäristöön, johtuen esimerkiksi erilaisista kehitysmetodeista tai maantieteellisistä seikoista.
Kaikissa tässä työssä läpikäydyissä tutkimuksissa annetut suositukset olivat mahdollista jakaa kolmeen kokonaisuuteen.
Nämä olivat: ohjelmistokehitys, informaatioteknologia sekä ihmislähtöiset asiat.
Kirjallisuudesta löydettyjä suosituksia verrattiin F-Secure Oyj:n ympäristöön suorittamalla kyselytutkimus, joka oli suunnattu Venäjällä ja Malesiassa työskenteleville tuotekehitysyksiköiden jäsenille.
Lisäksi Malesian ja Venäjän toimiston johtoa haastateltiin sekä vanhojen projektien dokumentaatiosta etsittiin mahdollisia hankaluuksia liittyen hajautettuun ohjelmistokehitykseen.

Kyselytutkimuksen, sekä muiden tuloksien avulla pystyttiin muokkaamaan lista F-Secure Oyj:n hajautetun tuotekehityksen tärkeimmistä asioista.
Näiden osa-alueiden menestyksekäs hoitaminen mahdollistaisi projektien paremman onnistumisen.
Tulosten avulla oli myös mahdollista antaa arvosanat tämänhetkisestä tilanteesta.
Vallitsevan tilanteen selvittäminen auttaa ohjaamaan resursseja kriittisimmille hajautetun ketterän ohjelmistokehityksen alueille.
ED:2009-04-17
INSSI tietueen numero: 37326
+ lisää koriin
INSSI