haku: @keyword drivers / yhteensä: 3
viite: 3 / 3
« edellinen | seuraava »
| Tekijä: | Wik, Tom |
| Työn nimi: | Determining functions of a Project Management Office - A Case of Implementing a PMO in an IT Services Company |
| Fastställande av projekstyrnings-enhetens funktioner - En fallstudie av tillämpandet av en projekstyrnings-enhet i ett IT service företag | |
| Projektinhallinta-yksikön toimintojen määritteleminen - Tapaustutkimus projektinhallinta-yksikön toteuttamisesta IT alan palveluyrityksessä | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2010 |
| Sivut: | 77 + [15] Kieli: eng |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta |
| Koulutusohjelma: | Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma |
| Oppiaine: | Teollisuustalous (TU-22) |
| Valvoja: | Artto, Karlos |
| Ohjaaja: | Haakana, Jaakko |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto | Arkisto |
| Avainsanat: | Project Management Office PMO PMO functions drivers implementing projektinhallinta-yksikkö PMO PMO funktiot tekijöitä implementointi projektstyrningsenhet PMO PMO funktioner faktorer implementering |
| Tiivistelmä (fin): | Projektinhallinnan kasvun seurauksena 1960-luvusta alkaen syntyi tarve kehittää yksikkö joka pystyisi keskitetysti hallinnoimaan projektinhallinnan opinalaan liittyviä toimenpiteitä. Viimeisen vuosikymmenen aikana on syntynyt uusi konsepti, projektinhallinta-yksikkö. Tämä yksikkö on vastuullinen projektien keskitetystä ja koordinoidusta hallinnasta organisaation sisällä. Tämänhetkiset tutkimukset tuovat rajoitetusti tietoa projektinhallinta-yksikön perustamisesta, ja erityisesti funktioden määrittelyprosessista, verrattuna teoreettisiin tutkimuksiin. Tämän työn tarkoituksena on laajentaa tätä näkemystä tutkimalla projektinhallinta-yksikön perustamiseen liittyviin olosuhteisiin, erityisesti miten roolit ja funktiot määritellään. Tämän lisäksi tekijät jotka vaikuttavat funktioihin ja niiden valintaan identifioidaan myös. Kattavan kirjallisuusanalyysin kautta kartoitetaan uusimmat tutkimukset projektinhallinta-yksikön perustamiseen, funktioihin, rooleihin ja perikuviin liittyen. Muita läheisiä tutkimusalueita kuten organisaation kypsyysaste, organisatoorinen muutos ja projektinhallinta metodologioita tutkitaan myös tuodakseen taustatietoa funktioihin vaikuttaviin tekijöihin. Tutkitaan myös tämänhetkiseen projektinhallinta-yksikön perustamiseen liittyvään kirjallisuuteen. Tätä kirjallisuusanalyysia täydennetään suorittamalla tapaustutkimus yrityksessä joka on käynnistämässä projektinhallinta-yksikön perustamiseen liittyvää projektia. Tapaustutkimuksen analyysissä hyödynnetään kirjallisuusanalyysin tuloksia kartoittamalla tehdyt toimenpiteet ja tehdyt löydykset kirjallisuudesta. Lopuksi näiden tuloksien perusteella kehitetään käsitteellinen malli joka kuvailee päätösprosessia projektinhallinta-yksikön funktioiden valinnassa. Kyseinen malli identifioi myös pohjalla olevat tekijät, jotka vaikuttavat näiden valintaan sekä näiden vaiktusvaltaa. Projektinhallinta-yksikön funktioiden määrittelemisessä löydettiin kolme vaihetta: Alkuperäisen tilanteen analysointi, projektinhallinta-yksikön luonteen määritteleminen ja projektinhallinta-yksikön muotoilu. Funktioiden tekijöiksi identifioitiin monta eri lähdettä organisaation kypsyysasteesta aina käytössä oleviin resursseihin. Työn keskeisiä löydöksiä ovat analyysin perustella kehitetty käsitteellinen malli, sekä mallin keskeisten polttopisteiden identifioiminen, jotka antavat mallille joustavuutta ja soveltuvuutta myös muihin organisaatioihin. Tämäntyyppinen käsitteellinen malli on uudenlainen lähestyminen projektinhallinta-yksikön perustamiseen littyvässä kirjallisuudessa, ottaen huomioon että tulokset voidaan hyödyntää tulevaisuuden projektinhallinta-yksiköissä. Lopuksi käsitellään tulosten merkitystä ja annetaan ehdotuksia jatkotutkimuksia varten. |
| Tiivistelmä (eng): | Since the proliferation of the discipline of project management in the 1960's, the need for a centralized organ responsible for managing project management disciplines has been growing. The last decade has seen the advent of the Project Management Office (PMO), an organizational body responsible for centralized and coordinated management of projects under its domain. Current studies provide limited insight into the process of how PMOs are assigned functions, with more focus on theoretical application. This study attempts to widen that insight by investigating the circumstances behind PMO implementations and specifically how the roles and functions of the PMOs are determined. Furthermore, the underlying drivers affecting the formation of the functions will also be identified. An extensive literature review is conducted in order to map the most recent studies involving identifying PMO functions, roles and archetypes. Other closely related issue such as organizational maturity, organizational change and project management methodologies are also investigated as to provide background information on factors affecting the PMOs. A literature study identifying current approaches to implementing a PMO is also conducted. A detailed case study depicting the implementation of a PMO in a case company is studied to augment the results of the review. The results of this review are subsequently utilized in analyzing the case by mapping the actions taken to the literary findings. Finally a conceptual model is created describing the process undertaken by an organization when selecting the functions of a PMO. This model also identifies the underlying drivers which affect the formation of the functions and their immediate area of influence. The process of determining the functions of a PMO were found to contain three distinct phases, analysing the initial situation, determining the nature of the PMO and shaping the PMO, with drivers of PMO functions ranging from level of organizational maturity to available PMO resources. Key findings of the study are the conceptual model produced as a result of the analysis, as well as identifying the key focal points where the results of the model will vary widely depending on specific organizational priorities, lending the model flexibility. The conceptual model is a novel addition to the current PMO literature sphere, with can provide implications for future PMO implementations. Recommendations for further research and improving model validity is also presented. |
| Tiivistelmä (swe): | Sedan uppkomsten av projektstyrning som akademisk disciplin på 1960 talet har det funnits ett behov för ett centraliserat organ ansvarigt för projektstyrningsrelaterade aktiviteter. Under det senaste decenniet har ett nytt koncept kommit till; projektstyrnings-enhet, en organisatorisk enhet ansvarig för centraliserandet och koordinerandet av projekt under dess styre. Nuvarande forskning tillför begränsad insikt i hur projektstyrnings-enheter blir tilldelade funktioner vid deras skapelse, utan fokuserar i regel på teoretiska tillämpningar. Detta arbete ämnar bredda denna insikt genom att undersöka de omständigheter som påverkar ibruktagandet av projektstyrnings-enheter, med fokus på hur deras roller och funktioner bestäms. Utöver detta identifieras också de underliggande faktorer som påverkar beslutsprocessen vid formationen av en projekstyrnings-enhet. En omfattande litterär undersökning utfördes med avsikt att kartlägga de nyaste studierna med anknytning till projektstyrnings-enhetens funktioner, roller och förebilder. Andra nära sammankopplade frågeställningar såsom organisationens mognadsgrad, organisatoriska förändringar samt projektstyrnings-metodologier beaktas också med avsikt att förse studien med bakgrundsinformation, relaterat till faktorer som påverkar utformandet. En litterär studie som identifierar rådande tillvägagångssätt i skapandet av projektstyrnings-enheter utförs också. I denna studie genomförs också en detaljerad fallstudie av grundandet av en projektstyrnings-enhet. Fallstudiens avsikt är att tillföra empirisk data till litteraturanalysens resultat. Litteraturanalysens resultat används således i analysen av fallstudiens slutsatser genom att kartlägga litterära fynd och observerade handlingar. Slutligen skapas en begreppsmässig modell som beskriver den process en organisation följer vid fastställandet av en projektstyrnings-enhets funktioner. Denna modell identifierar även underliggande faktorer som påverkar funktionerna. Inom fastställandet av en projektstyrnings-enhets funktioner identifierades tre olika steg: Analyserandet av den nuvarande situationen, fastställande av projekstyrnings-enhetens natur samt projektstynings-enhetens formgivning. Som faktorer identifierades allt från organisationens mognadsgrad till tillgängliga resurser. Studiens centrala slutsatser är den begreppsmässiga modell som skapats, samt identifieringen av modellens centrala brännpunkter som ger upphov till modellens flexibilitet och generaliserbarhet. Den begreppsmässiga modellen är ett nytt tillskott till den nuvarande litteraturen, med betydelse för grundandet av nya projekstyrnings-enheter. Studien presenterar även rekommendationer för vidare forskning. |
| ED: | 2010-03-15 |
INSSI tietueen numero: 39096
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI