haku: @keyword climate policy / yhteensä: 3
viite: 1 / 3
« edellinen | seuraava »
| Tekijä: | Ojanen, Tapio |
| Työn nimi: | Tulevaisuuden epävarmuuden huomioiminen Päijät-Hämeen ilmastopolitiikassa |
| Coping with uncertainty in the context of climate policy of Päijät-Häme province | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2010 |
| Sivut: | 117 s. + liitt. 3 s. Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta |
| Oppiaine: | Ympäristönsuojelu (Yhd-102) |
| Valvoja: | Dahl, Olli |
| Ohjaaja: | Salmi, Olli |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto | Arkisto |
| Avainsanat: | climate policy soft systems methodology systems thinking resilience theory Päijät-Häme ilmastopolitiikka pehmeä systeemimetodologia systeemiajattelu resilienssiteoria Päijät-Häme |
| Tiivistelmä (fin): | Tässä diplomityössä tutkitaan sitä, miten Päijät-Hämeen ilmastopolitiikkaa voidaan kehittää. Työn tarkoituksena on luoda makrotason suuntaviivoja Päijät-Hämeen ilmasto-ohjelmaa varten. Tavoitteena on määritellä ohjelmaan sellaisia ilmastolinjauksia, jotka ovat systeemisesti järkeviä ja kulttuurisesti toteutettavissa Päijät-Hämeessä. Systeemisesti järkevä tarkoittaa sitä, että linjauksen kokonaisvaikutukset ovat suotavia. Jos esimerkiksi ekotehokkuuden lisääminen heikentää alueen kykyä selvitä muutoksissa, se ei ehkä ole perusteltua. Kulttuurisesti toteutettavissa oleva linjaus tarkoittaa sitä, että relevantit toimijat kokevat sen mielekkääksi. Ilmastolinjaukset voivat jäädä toteutumatta, vaikka ne olisivat objektiivisesti perusteltuja. Näin käy esimerkiksi silloin, kun linjaus on sen toteutumisen kannalta keskeisen organisaation subjektiivisen arvomaailman vastainen. Tämä on kriittiseen realismiin perustuva yhteiskuntatieteellinen tutkimus. Tutkimuksessa siis alistetaan teknistaloudelliset tieteet laadulliselle ja normatiiviselle kritiikille. Työssä hahmotellaan ilmastopoliittisten linjausten moninaisia vaikutuksia systeemiajattelun avulla. Ilmastonmuutokseen sopeutumista tarkastellaan lisääntyvän epävarmuuden ja maakunnan haavoittuvuuden näkökulmista. Nämä näkökulmat ovat perusteltuja, koska ilmastonmuutoksen seurauksena maailman tapahtumien kautta Päijät-Hämeeseen kohdistuvien ongelmien luonnetta on hyvin vaikea ennustaa tarkkaan. Ilmastopoliittisten linjausten kulttuurista toteutettavuutta tarkastellaan pehmeän systeemimetodologian mukaisella kulttuurisella analyysillä. Analyysi perustuu Päijät-Hämeen julkisten ja yksityisten organisaatioiden johtajien haastatteluihin ja strategia-asiakirjojen analyysiin. Analyysissä selvitetään mm. organisaatioiden näkemyksiä, ilmastotavoitteita ja niiden välisiä valtasuhteita. Tutkimuksen tuloksena saadaan systeemisesti ja kulttuurisesti perusteltuja ilmastopoliittisia linjausehdotuksia. Päijät-Hämeeseen näyttää sopivan parhaiten sellainen yhdyskuntasuunnitelma, jossa Lahden keskustaa tiivistetään ja monipuolistetaan ja reunakuntien väestöä keskitetään selkeiden väylien varteen. Samalla täytyy lisätä kaupunkikasvillisuutta ja mahdollistaa alueen riittävä omavaraisuus ruoan- ja energiantuotannon osalta. Omavaraisuuden lisääminen on keskeistä maakunnan haavoittuvuuden vähentämisessä. Päijät-Hämeen energiantuotantorakennetta tulisi monipuolistaa. Alueen suurin energiayhtiö on kuitenkin sitoutunut keskitettyyn energiantuotantoon. Tästä syystä alueelle tarvitaan myös hajautettuja, esimerkiksi kiinteistökohtaisia, energiaratkaisuja tarjoavia toimijoita. Päijät-Hämeen yliopistotoimijoiden kapea ja asiakaslähtöinen tutkimus on ongelma kokonaisvaltaisen ilmasto-ohjelman kannalta. Kapeaan tietoon perustuvat ratkaisut pahentavat helposti monimutkaisia ongelmia. Alueen julkisten toimijoiden kannattaisi rahoittaa integroitua tutkimusta, koska monimutkaiset ilmasto-ongelmat vaativat integroituja ratkaisuja. |
| Tiivistelmä (eng): | The topic of this thesis is how climate policies can be improved in Päijät-Häme province, Southern Finland. The purpose of the study is to create macro-level guidelines for Päijät-Häme Climate Program. The goal is to define climate policies that are both systemically desirable and culturally feasible in the context of Päijät-Häme. Systemically desirable means that the overall effect of a policy is desirable. For example, a policy that mitigates climate change by eco-efficiency improvements can diminish the adaptive capacity of the region to climate change. Such a policy might not be justified on the whole. Culturally feasible means that a certain policy is considered meaningful among relevant actors. For example, if an otherwise desirable policy contradicts the values of the organization who is supposed to act on it, the desired change is unlikely to occur. The fundamentals of this study are based on a critical realist theory of knowledge. This means that the knowledge of positive disciplines, such as economics and engineering, are subject to serious qualitative and normative critique. System thinking was used in assessing the overall effects of different policy options. The consequences of climate change - especially indirect ones - are extremely hard to predict. Hence, adaptation strategies to climate change were analyzed from the perspectives of uncertainty, vulnerability and resilience. Cultural feasibility of climate policies was defined using the stream of cultural analysis as described in Checkland's Soft Systems Methodology. Fourteen influential people from Päijät-Häme were interviewed as a basis for this analysis. Interviewees were asked about the views and climate-related goals of their organizations among other things. The study resulted in a set of recommendations for Päijät-Häme Climate Program that are both systemically and culturally justified. Regarding regional planning, the study suggests that the best strategy for Päijät-Häme is to increase the density and diversity of its central town, Lahti. To make public transportation more attractive the habitants of the surrounding municipalities should be concentrated more along certain routes. However, the increased density should not come at the expense of urban vegetation or the region's self-sufficiency in food and energy production. To decrease its vulnerability Päijät-Häme needs more variety in its energy production. Since the regions largest energy company has committed itself to centralized energy production, more actors are needed in the energy sector to achieve this goal. The academic institutions in Päijät-Häme are highly client oriented. This hinders their contribution comprehensive climate policy. The complicated and multi-dimensional problems of climate change can not be solved by utilizing research done from narrow and subjective perspectives of non-scientific clients. To tackle these problems the public sector should finance more holistic, integrated research. |
| ED: | 2010-04-16 |
INSSI tietueen numero: 39493
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI