haku: @keyword kineettinen malli / yhteensä: 3
hakutulos-lista
viite: 2 / 3
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Suuronen, Simopekka
Työn nimi:Effect of autohydrolysis on the kinetics of alkaline cooking
Autohydrolyysin vaikutus alkalisen keiton kinetiikkaan
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2010
Sivut:vi + 98 + [18]      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Puunjalostustekniikan laitos
Oppiaine:Selluloosatekniikka   (Puu-23)
Valvoja:Sixta, Herbert
Ohjaaja:Tamminen, Tarja
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto  2326   | Arkisto
Avainsanat:Betula pendula
autohydrolysis
kraft delignification
pre-hydrolysis
reaction kinetics
kinetic model
hardwood
wood
autohydrolyysi
sulfaattikeitto
esihydrolyysi
reaktiokinetiikka
kineettinen malli
lehtipuu
puujauho
Tiivistelmä (fin): Diplomityössä tutkittiin lievästi, P-tekijä 200, autohydrolysoidun koivun (Betula pendula), delignifiointumiskinetiikkaa paperin valmistukseen sopivan sellun valmistamiseksi.
Autohydrolyysin tarkoituksena on selektiivisesti uuttaa hiilihydraatteja puusta, jotta niistä voitaisiin valmistaa lisäarvoa tuottavia tuotteita.
Autohydrolyysin on havaittu nostavan sulfaattikeiton delignifiointumisnopeutta.
Tässä työssä vertailtiin perinteisen sulfaattikeiton ja autohydrolysoidun sulfaattikeiton kinetiikkaa.

Kirjallisuusosassa arvioidaan autohydrolyysin vaikutusta puun rakenteeseen ja kemiaan.
Autohydrolyysin tehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä ja autohydrolyysin vaikutusta alkali keittoon tarkastellaan.
Puujauhon sulfaattikeittoon vaikuttavia tekijöitä tarkastellaan kokonaisvaltaisesti ja alkalisen keiton kineettisiä malleja arvioidaan Kokeellisessa osassa tutkittiin autohydrolysoidun ja käsittelemättömän koivujen jauhon keiton kinetiikkaa.
Kokeita tehtiin neljässä keittolämpötilassa (130, 140, 155 ja 170 °C) jotta saavutettiin riittävä tilastotietomatriisi.
Autohydrolysoidun ja käsittelemättömän koivun delignifioitumista ennustettiin kineettisellä mallilla.
Rakennetun mallin havaittiin kuvaavan delignifioitumisnopeuksia onnistuneesti bulkki- ja jäännösvaiheessa.
Käytetty mieto autohydrolyysi kaksinkertaisti ligniinin delignifiointinopeuden buIkkivaiheessa ja pienensi nopeutta jäännös vaiheessa.
Tämä havaittiin sekä Klason että happoliukoisella ligniinillä.
Autohydrolyysin 11 prosentin saanto häviötä ei pystytty kompensoimaan alkalikeiton aikana.
Lämpötilalla oli vähäisempi vaikutus hiilihydraattisaantoon autohydrolysoidulla koivulla.

Tästä työstä saatujen tulosten perusteella voidaan sanoa, että autohydrolyysi esikäsittely sopisi paremmin liukosellun kuin paperimassan valmistamiseen.
Tiivistelmä (eng): In this thesis the delignification kinetics of autohydrolysed birch (Betula pendula) is investigated applying mild autohydrolysis intensity, P-factor 200, suitable for paper pup production.
The purpose of autohydrolysis is to selectively extract carbohydrates for further conversion to value-added products.
It has been observed that the delignification rate during Kraft pulping increases after autohydrolysis of wood.
This study comprises a comparative evaluation of the kinetics of conventional Kraft and autohydrolysis-Kraft cooking.

In the literature survey, the effect of autohydrolysis on the wood structure and chemistry is reviewed.
The factors affecting the autohydrolysis efficiency and the effects of autohydrolysis on the subsequent alkaline cooking is discussed.
The factors affecting on alkaline cooking kinetics of wood meal are comprehensively studied and the kinetic models of alkaline cooking are reviewed.

In the experimental part the cooking kinetics of autohydrolysed and untreated birch meal are compared in four temperature levels (130, 140, 155 and 170°C) to achieve a sufficient data matrix.
A kinetic model was constructed to describe the delignification of untreated and autohydrolysed birch.
The proposed model successfully described delignification kinetics in bulk and the residual phase.
The applied mild autohydrolysis doubled the bulk delignification rate of both Klason and acid soluble lignin and slightly reduced the residual delignification rate of both lignin species.
The 11 percent yield loss of the applied autohydrolysis could not be compensated in the subsequent alkaline cook.
The temperature of alkaline cook had a minor influence on the carbohydrate yield of the autohydrolysed birch.

From the observed results, it could be concluded that the pre-autohydrolysis is more suitable for the production of dissolving pulp than paper grade pulp.
ED:2010-10-13
INSSI tietueen numero: 41065
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI