haku: @keyword prevention / yhteensä: 3
viite: 2 / 3
Tekijä:Tirkkonen, Ville
Työn nimi:Reducing work related musculoskeletal disorders by ergonomic intervention
Työperäisten rasitussairauksien vähentäminen ergonomia projektin avulla
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2010
Sivut:96      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta
Oppiaine:Tuotantotekniikka   (Kon-15)
Valvoja:Niemi, Esko
Ohjaaja:Vitol, Timo
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto     | Arkisto
Avainsanat:musculoskeletal disorder
repetitive strain injury
risk factor
psychosocial risk factor
prevention
hierarchical task analysis
työperäiset rasitusvammat
fyysiset riskitekijät
psykologiset riskitekijät
kustannukset
ehkäisy
Tiivistelmä (fin):Tämä diplomityö käsittelee työperäisiä rasitussairauksia ja niiden ehkäisyä. Rasitussairaudet olivat toiseksi yleisin ammattitauti Suomessa vuonna 2006. Rasitussairauksille on ominaista, että ne eivät liity mihinkään yksittäiseen tapahtumaan, vaan kehittyvät päivien, viikkojen, tai jopa vuosien kuluessa.

Diplomityön tavoitteena on etsiä ratkaisuja Valion pakkausosaston rasitussairauksien vähentämiseksi. Työ alkaa kirjallisuustutkimuksella, joka käsittelee erilaisia rasitusvammatyyppejä ja niiden syntymekanismeja, rasitussairauksien riskitekijöitä sekä niiden ehkäisyä. Työ keskittyy rasitussairauksiin pääasiassa työnantajan näkökulmasta. Lisäksi kirjallisuustutkimus on rajattu koskemaan vain sairaustyyppejä, joita esiintyy Valion pakkausosastolla.

Rasitussairauksia on neljää perustyyppiä: hermosto-, jänne-, lihas- ja verisuoniperäisiä. Tyypillisiä oireita ovat: kipu joka saattaa säteillä laajemmalle, lihasheikkous ongelma-alueella, pistelyä ja puutumista yläraajoissa. Rasitussairauksille ominaista on, että oireet pahenevat aikaa myöden, mikäli rasitus ei muutu. Pitkälle kehittyessään oireet voivat aiheuttaa työkyvyttömyyttä. Vakavoitumistaipumuksesta johtuen on erityisen tärkeää, että rasitussairauksien syntyminen ja pidemmälle kehittyminen pyritään ehkäisemään varhaisessa vaiheessa.

Rasitussairauksien riskitekijöitä on tutkittu paljon. Viime aikoina erityistä huomiota on kohdistettu psykologisten tekijöiden vaikutukseen. Psykologiset tekijät korkean fyysisien riskin työpaikoilla voivat jopa kaksinkertaistaa rasitusvammojen todennäköisyyden. Fyysisiä riskitekijöitä ovat toistoliikkeet, nivelten neutraaliasennosta poikkeavat työasennot, voimankäyttö ja tämä. Tutkimusten perusteella on löydetty yhteyksiä eri riskitekijöiden ja rasitussairaustyyppien välillä. Riskitekijöitä esiintyy työtehtävissä harvoin yksittäin, joten liian jyrkkien johtopäätösten tekemistä tutkimusten perusteella on kuitenkin vältettävä. Suurin todennäköisyys saada rasitusvamma on työtehtävissä, joissa esiintyy useita riskitekijöitä samanaikaisesti. Myös ihmisten välillä on eroja. Alttius rasitussairauksille vaihtelee muun muassa kunnon, iän, sukupuolen ja henkisten ominaisuuksien perusteella.

Rasitussairauksien ehkäisyn tulisi ensisijaisesti tapahtua työtehtävän tai laitteen suunnitteluvaiheessa. Vähennettäessä rasitussairauksia olemassa olevassa systeemissä on ensimmäinen vaihe kartoittaa riskitekijät. Yksi tapa kartoittaa riskit on hierarkkinen tehtävä analyysi, jossa työt pilkotaan alitehtäviin ja edelleen työvaiheisiin. Valiolla eniten riskitekijöitä sisälsi pakkaajan työ, tehtävistä makasiinin täyttö. Työvaihetta analysoitaessa havaittiin, että ongelmat johtuivat pääasiassa. työpisteen ja laitteiden sopimattomasta mitoituksesta. Ongelmiin tarjottiin kahta eri ratkaisua. Ratkaisujen hintaa verrattiin niiden avulla mahdollisesti säästettävien sairaslomien kustannuksiin. Investointilaskelmien perusteella molemmat ratkaisut vaikuttivat taloudellisesti kannattavilta.
Tiivistelmä (eng):This Master's thesis deals with Work-related musculoskeletal disorders (WMSD). WMSD was the second most common occupational disease in Finland in 2006. Musculoskeletal disorders (MSD) are not linked to any particular event, but they develop through days, weeks or even years.

Aim of this thesis is to find solutions to reduce the Valio's packaging departments WMSD figures. The work starts with a literature study, which deals with the different types of MSDs, and how they are developed the disease risk factors and prevention. Work concerns MSDs mainly from the perspective of the employer. The literature study is limited mainly to disease types, which are present in Valio's packaging department.

There are the four basic types of MSDs: neural-, tendon-, muscle- and vascular disorders. Typical symptoms include: pain that may radiate to larger area, muscle weakness in the problem area, tingling sensations and numbness of the upper limbs. It is typical for WMSDs that the symptoms get worse over time if the working conditions do not change. The symptoms can cause permanent disability to work. Due to the tendency to relapse and to severe it is particularly important that the WMSDs are prevented at the early stage.

WMSDs risk factors have been studied a lot. Recently, particular attention has been focused on influences of psychosocial factors in disease pathogenesis. The psychosocial factors may even double the probability of WMSDs in the high physical risk workplaces. Common physical risk factors include repetitive movements, the joint postures differing from the neutral posture, force and vibration. Studies have found associations between specific risk factors and disorders. It is, however, to be noted that risk factors rarely occur alone in the work situation 50 definite conclusion based on these studies should be avoided. It is most likely to get WMSDs in jobs where there are several risk factors acting simultaneously. Susceptibility to MSDs varies individually according to for example: fitness, age, gender and psychological properties.

WMSD prevention should primarily take place in the design phase of work task or machine. When trying to reduce the MSDs in existing system, the first step is to identify the risk factors. One way to identify the risks is a hierarchical task analysis, which works by braking down the job to subtasks, and further down subtasks to operations. The most risk prone job at Valio's packing department was the machine operator and from the subtasks the loading of the magazine. When the subtask was analysed it was found out that the problems were mainly caused by inappropriate dimensions of the machine and equipment. Two different solutions for the problems were offered. The costs of the solutions were compared to the possible savings from the reduced sick leaves. Based on these investment calculations, both of the solutions seemed economically viable.
ED:2010-11-08
INSSI tietueen numero: 41274
+ lisää koriin
INSSI