haku: @keyword lead users / yhteensä: 3
viite: 1 / 3
« edellinen | seuraava »
| Tekijä: | Helminen, Pia |
| Työn nimi: | Advancing lead user methodology in the fuzzy front-end of product development |
| Edelläkäyttäjämetodologian edistäminen tuotekehitysprosessin alkuvaiheessa | |
| Julkaisutyyppi: | Lisensiaatintutkimus |
| Julkaisuvuosi: | 2012 |
| Sivut: | 47 s. + liitt. 55 Kieli: eng |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Koneenrakennustekniikan laitos |
| Oppiaine: | Koneensuunnitteluoppi (Kon-41) |
| Valvoja: | Ekman, Kalevi |
| Ohjaaja: | Hyysalo, Sampsa |
| Elektroninen julkaisu: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201211233376 |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto 6086 | Arkisto |
| Avainsanat: | lead users user innovation situational lead users positional lead users lead user identification user innovation toolkits edelläkäyttäjät käyttäjäinnovaatiot käyttäjäinnovaatiotyökalupakit |
| Tiivistelmä (fin): | Useimmat yritykset ovat todenneet, että pysyäkseen mukana kilpailussa saati siinä menestyäkseen täytyy pystyä tunnistamaan käyttäjien tarpeita ja vastaamaan niihin. Erityisesti tuotekehitysprosessin alkuvaiheissa on mahdollista vaikuttaa siihen, kuinka hyvin käyttäjien tarpeisiin vastaamisessa onnistutaan. Tuotteen tärkeimmistä piirteistä päätetään jo tuotekehitysprosessin alkuvaiheissa, jolloin asetetaan suunta myös prosessin jatkolle. Näin ollen on oleellista tunnistaa käyttäjien tarpeet jo heti prosessin alkuvaiheissa, jotta ne parhaiten voisivat vaikuttaa lopputulokseen. Tuotekehitystä pidetään edelleen pääosin suunnittelijoiden ja insinöörien työnä. Edelläkäyttäjälähestymistapa kääntää asian päälaelleen asettaessaan käyttäjät suunnittelun keskiöön. Edelläkäyttäjät kokevat tarpeita jopa kuukausia tai vuosia ennen kyseisten tarpeitten yleistymistä. Edelläkäyttäjät hyötyvät merkittävästi, mikäli näihin tarpeisiin vastataan. Tämän tutkimuksen päätavoitteena on tutkia edelläkäyttäjien roolia tuotekehityksessä sekä edistää edelläkäyttäjämetodologiaa. Erityisesti tutkimus ja liitteenä olevat artikkelit tähtäävät edelläkäyttäjien tunnistamisen tapojen ja käsitteiden parantamiseen sekä (edellä)käyttäjätiedon siirtämiseen liittyvien keinojen ymmärtämiseen ja kehittämiseen. Tutkimuksen löydöksistä: Yritysten haasteena on hyväksyä, että kilpailukykyinen ratkaisu voidaan kehittää yrityksen ulkopuolella mutta myös jopa kohdemarkkinoiden ulkopuolella. Jos yritykset keskittyvät ainoastaan kohdemarkkinoiden käyttäjien tarpeisiin, jäävät mitä luultavimmin edelläkäyttäjien näkemykset huomiotta. Työssä näytetään, että niin kutsuttujen korkean suorituskyvyn käyttäjien lisäksi myös alemman suorituskyvyn käyttäjät voivat olla edelläkäyttäjiä. Lisäksi tuote liittyy aina osaksi käyttäjän elämässä risteäviä kulutusputkia eikä tuotetta näin ollen voida käsitellä irrallaan käyttäjän elämästä. Kun tunnistetaan eri kulutusputkien risteyskohtia, voidaan tunnistaa myös erilaisia edelläkäyttäjiä. Käyttäjäinnovaatiotyökalupakkeja on pidetty otollisena välineenä siirtää tarpeisiin liittyvää (edellä)käyttäjätietoa yrityksille. Tässä tutkimuksessa havaitaan ristiriita kirjallisuudessa esitetyn teorian sekä käytännössä optimaalisen työkalupakin välillä. Voidaan päätellä, että toiminnallisen ja tehokkaan käyttäjäinnovaatiotyökalupakin luomiseen yksittäistä tuotekehitysprojektia varten liittyy liikaa riskejä. Suosittelen, että yritykset keskittyisivät edelläkäyttäjien tunnistamiseen. Jos edelläkäyttäjä on jo kehittänyt tarpeeseensa ratkaisun, voitaisiin itse ratkaisu siirtää yritykselle. Jos edelläkäyttäjällä ei ole vielä ratkaisua tarpeeseensa, voitaisiin siirtää tarve käyttäjiä osallistavien menetelmien, kuten tässä tutkimuksessa kehitetyn P3D:n, avulla. |
| Tiivistelmä (eng): | Most companies have come to realize that in order to remain in business, and especially, gain economic success, they need to be able to identify user needs and respond to those needs. The set of activities that takes place before the actual product development, the fuzzy front-end plays a critical role in the competition of whose products meet user needs the best. The main characteristics of the future product are decided in the front-end, determining much of the rest of the product development process. Thus user needs can have the greatest influence on the product if already recognized in the front-end. Product development is still regarded mainly as the job of designers and engineers in a company. The lead user approach tums the tables and puts users to the center. Lead users face needs months or years before they become general in the marketplace. Lead users are also positioned to benefit significantly, if these needs are met. The goal of this research is to explore the role of lead users in product development and advance the lead user methodology. Specifically this thesis and the appended publications aim to further improve the concepts and means available for lead user identification, and to gain more understanding and alternative means for transferring (lead) user knowledge. Findings of the thesis include that the challenge of the companies is not only to open up to the possibility that a competitive solution might be developed outside the company, but that it could be developed to meet a need that is identified outside the target market of the product under development. If companies concentrate solely on the needs of the users in the target market, they very possibly miss insights from the lead users. I show that besides high-performance users, also low-performance users can be seen as lead users. In addition, a product is always part of a net of crossing consummation chains in the user's life, and in user's standpoint it cannot be seen as unconnected. Recognizing the crossing points of different consummation chains and value systems makes it possible to identify in addition to lead users and situational lead users, also positional lead users. User innovate on toolkits have been proposed as a tool to for transferring the need-related (lead) user knowledge to the company. This thesis demonstrates contradictions between the toolkit theory and the optimum content of a toolkit, which leads to the conclusion that creating functional and efficient user innovation toolkits might be too risky a task in most product development cases. I recommend that companies would concentrate on lead user identification. If the lead user has already found a viable solution to his or her need, the solution could be transferred as such. If the lead user is still battling with the unmet need, what is to be transferred is the user need. This can be done through participatory methods, such as the P3D method developed in this thesis. |
| ED: | 2012-06-27 |
INSSI tietueen numero: 44739
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI