haku: @instructor Rantanen, Paula / yhteensä: 3
hakutulos-lista
viite: 3 / 3
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Bonde Jensen, Mona
Työn nimi:Toimistorakennuksen rungon vaikutus rakennuksen materiaalisidonnaiseen hiilijalanjälkeen
Impacts of different structural frames on the material-based carbon footprint in office buildings
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2012
Sivut:77 + [14]      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Rakennustekniikan laitos
Oppiaine:Talonrakennustekniikka   (Rak-43)
Valvoja:Puttonen, Jari
Ohjaaja:Jääskeläinen, Juha ; Rantanen, Paula
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto     | Arkisto
Avainsanat:office building
material based carbon footprint
structural frame
toimistorakennus
materiaalisidonnainen hiilijalanjälki
runkorakenne
Tiivistelmä (fin): Työssä kuvataan toimistorakennusten materiaalisidonnaisen hiilijalanjäljen muodostuminen, Työssä on erityisesti perehdytty suunnittelijan mahdollisuuksiin vaikuttaa materiaali- ja rakenneratkaisuilla jo ennen rakentamista ja rakennuksen käyttöönottoa rakennuksen hiilijalanjälkeen.

Tutkimus perustuu hiilijalanjäljen laskemiseen arviointityökalulla. jolla määritettiin tutkitun kohteen materiaalisidonnainen hiilijalanjälki kolmella erilaisella runkoratkaisulla.
Tutkimuksessa sovellettiin toimistorakennuksille tyypillisiä rakenneratkaisuja.
Tarkastelluista runkoratkaisuista yksi perustui betonielementtien käyttöön ja toisessa tapauksessa rakenteet tehtiin paikalla valetusta betonista.
Kolmannessa runkotyypissä oli teräkseen ja betoniin perustuvia liittorakenteita sekä paikalla valettuja osuuksia, Hiilijalanjäljen laskenta perustui esimerkkikohteesta koottuun empiiriseen rakennusmateriaalien määrä- ja laatuaineistoon.

Suoritetun tutkimuksen mukaan erilaisilla rakenneratkaisuilla on merkitystä toimistorakennuksen materiaalisidonnaiseen hiilijalanjälkeen.
Selvimmin tutkimuksessa erottuivat elementtien käytön edut hiilijalanjäljen kannalta.
Syynä voidaan pitää muun muassa elementtien jopa puolet pienempiä hukka- ja muottimateriaalimääriä esimerkiksi paikalla valettuihin ratkaisuihin verrattuna.
Viime aikoina rakennusten hiilijalanjälki ja kestävä kehitys ovat nousset merkittäviksi valintakriteereiksi.
Tutkimus osoittaa, että esimerkiksi rakennetyyppien ohjekortteihin lisätyt materiaalisidonnaisen hiilijalanjäljen arvot helpottaisivat eri rakenneratkaisujen vertailua ja valintaa.
Tämä kannustaisi myös kehittämään uusia ja parempia rakenneratkaisuja, joiden muodostama materiaalisidonnainen hiilijalanjälki olisi mahdollisimman pieni.
Tiivistelmä (eng): The purpose of this thesis is to create understanding on the formation of material based carbon footprint of office buildings.
The research has concentrated on the possibilities of influencing the carbon footprint of an office building by means of design choices prior to its construction and use.

The calculations for the research were conducted with the help of an internet based application designed for analysing material based carbon footprints.
During the course of the study, analysis was conducted for three possible design structures of the same building.
All three options consisted of different possible material assemblies in order to create an understanding of their individual impacts on the carbon footprint.
The applied materials for the structures were precast concrete structure, composite structure and in-situ concrete structure.
The calculation of the carbon footprint was based on empirical input-data regarding the materials and their volumes in the analysed case building.

As regards to the conducted calculations, the study suggests that material choices do have influence on carbon footprints of buildings.
The results of the study particularly emphasize the carbon footprint advantages created by the use of precast structures.
The reason for this can be for example considered to be the almost two times smaller amount of material waste created during the element production process.
As the pace of change in the construction industry has continued to accelerate and the role of environmental issues has increased, the role of sustainability has risen as significant decision-making criteria.
This indicates that as currently missing, development of universally coherent metrics for the assessment of carbon footprints would be highly valuable.
Including the standardized carbon footprint data in the technical norms of different materials thus increasing the general awareness over the issue, would also encourage the development work on creating more environmentally friendly construction materials.
ED:2013-03-11
INSSI tietueen numero: 45911
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI