haku: @keyword parametriestimointi / yhteensä: 3
hakutulos-lista
viite: 1 / 3
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Reinsalo, Ari-Matti
Työn nimi:Continuous parameter estimation for online process simulator
Prosessisimulaattorin parametrien online-estimointi
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2013
Sivut:x + 58      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Automaatio- ja systeemitekniikan laitos
Oppiaine:Automaatio ja systeemitekniikka   (AS3001)
Valvoja:Zenger, Kai
Ohjaaja:Pietilä, Janne
Elektroninen julkaisu: http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201303031631
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto  7511   | Arkisto
Avainsanat:froth flotation
flotation factor
parameter estimation
recursive least squares method
stochastic methods
mineraalivaahdotus
vaahdottuvuusparametri
parametriestimointi
rekursiivinen pienimmän neliösumman menetelmä
stokastiset menetelmät
Tiivistelmä (fin):Vaahdotusrikastus on yksi yleisimmistä mineraalien rikastusmenetelmistä.
Vaahdotuksessa veden ja malmimurskeen muodostamasta lietteestä erotetaan arvo-mineraalit arvottomasta sivukivestä hyödyntäen eri mineraalien eri pintakemiallisia ominaisuuksia.
Prosessi sisältää useita faaseja, komponentteja sekä ilmiöitä, joiden vuoksi se on hyvin monimutkainen.
Tämä tekee vaahdotusprosessin säädöstä haastavaa, minkä vuoksi prosessioperaattorin kokemuksella on edelleen suuri vaikutus säätötoimenpiteisiin.
Prosessioperaattorien tukena voidaan käyttää dynaamista mallia, jota ajetaan simulaattorissa todellisen prosessin rinnalla.
Jotta simulaattorista olisi reaaliaikaista hyötyä, tarvitaan online menetelmiä, joilla estimoidaan malliparametrit siten, että mallin ja prosessin ulostulot vastaavat toisiaan mahdollisimman tarkasti.
Tässä työssä tutkitaan menetelmiä kuparivaahdotusprosessin vaahdottuvuusparametrien estimoimiseen.
Kirjallisuutta hyödyntäen tarkastellaan eri algoritmien soveltuvuutta riittävän tarkkaan parametriestimointiin.
Kyseiset algoritmit ovat modifioitu rekursiivinen pienemmän neliösumman menetelmä (MRLS) sekä tietyt stokastiset gradienttipohjaiset menetelmät.
Menetelmien testaamiseen käytetään kahta rinnakkain ajettavaa Outotec:n HSC-simulaattoria, joista toinen edustaa todellista vaahdotusprosessia, ja toinen prosessin mallia.
Simulaattorit kommunikoivat keskenään tekstipohjaisesti MATLAB-ohjelmiston kautta, joka on myös vastuussa itse estimointialgoritmien toteutuksesta.
Tulokset osoittavat, että sekä MRLS-algoritmi että normalisoitu pienimmän neliösumman menetelmä soveltuvat parametrien estimointiin olettaen, että nii-den painokertoimet ja viritysparametrit on huolellisesti valittu.
Osoittautuu, että sinkkivälkkeen vaahdottuvuusparametrin estimointi on haastavin tehtävä, johon tulee jatkossa kiinnittää lisää huomiota.
Tiivistelmä (eng):Froth flotation is one of the most common concentration methods in mineral engineering.
It is used to separate valuable minerals from unwanted gangue minerals by exploiting the different surface chemical properties of the minerals.
The process is highly complex comprising several phases, components and phenomena.
Hence, the control of the process is very challenging, and therefore still often based on the process operator's knowledge and experience.
By using an accurate dynamic model of the process, simulations can be utilised to support the process operator's decision making.
This demands online estimation methods to find suitable model parameters that make the model outputs match the process outputs sufficiently as the process advances.
This thesis investigates methods for estimating the flotation parameters of a copper flotation process.
Different algorithms obtained from literature are discussed and tested for their suitability for sufficiently accurate parameter estimation.
These methods include recursive least squares algorithm with modifications (MRLS) and stochastic gradient based methods.
The testing is performed using two concurrent Outotec's HSC simulators, the other representing the actual process and the other the model, communicating with MATLAB software that also handles the actual algorithm functionalities.
Results show that the MRLS method and the normalised least mean squares method (NLMS) can produce accurate enough estimates if their tuning constants and weighting factors are carefully chosen.
The floatability of sphalerite is discovered to be the most difficult parameter to estimate, and further measures should be taken to address that issue.
ED:2013-05-21
INSSI tietueen numero: 46721
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI