haku: @keyword rakennusjäte / yhteensä: 3
viite: 1 / 3
« edellinen | seuraava »
| Tekijä: | Merisalo, Thomas |
| Työn nimi: | Materiaalitehokkuus rakentamisessa - EU:n ja Suomen ohjauskeinot |
| Building material effiviency - policy instruments in EU and Finland | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2015 |
| Sivut: | (7) + 66 Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Insinööritieteiden korkeakoulu |
| Oppiaine: | Talous- ja ympäristöoikeus (IA3016) |
| Valvoja: | Ekroos, Ari |
| Ohjaaja: | Ekroos, Ari |
| Elektroninen julkaisu: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201512165734 |
| Sijainti: | P1 Ark Aalto 9368 | Arkisto |
| Avainsanat: | construction and demolition waste C&DW building material efficiency construction waste management waste legislation rakennus- ja purkujäte rakennusjäte rakentamisen materiaalitehokkuus rakentamisen jätehuolto jätelainsäädäntö |
| Tiivistelmä (fin): | Rakentamisen ympäristövaikutusten hallinta edellyttää merkittävästi ohjausta. Rakentaminen kuluttaa Euroopassa noin puolet vuosittain käytetyistä luonnonvaroista ja tuottaa kolmanneksen kaikesta jätteestä. Suomessa rakentamisen painopiste on siirtymässä korjausrakentamiseen, ja jätemäärien voidaan ennustaa kasvavan seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tässä diplomityössä kootaan kokonaisnäkemys EU-tasolta kansalliselle tasolle ulottuvasta rakennus- ja purkujätteitä koskevasta keskeisestä jätepoliittisesta ohjauksesta ja sääntelystä. EU:n jätepoliittiset yleistavoitteet sisältyvät yhteisön kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman jätteiden synnyn ehkäisemisen ja kierrätyksen teemakohtaiseen strategiaan. Strategian pohjalta vuonna 2008 annetulla jätteitä koskevalla yleisdirektiivillä eli niin sanotulla jätepuitedirektiivillä luodaan EU:n jätteenkäsittelyn oikeudellinen kehys. Jätepuitedirektiivin rakentamisen materiaalitehokkuutta edistävä keskeinen ohjauskeino on rakennus- ja purkujätteille asetettu kierrätys- ja hyödyntämistavoite. Tavoitteella jäsenvaltiot velvoitetaan toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet, joilla rakennus- ja purkujätteiden valmistelua uudelleenkäytettäväksi, kierrätystä ja muuta hyödyntämistä lisättäisiin vähintään 70 painoprosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Jätepuitedirektiivi on pantu kansallisesti täytäntöön vuoden 2012 jätelainsäädännön kokonaisuudistuksella, jonka myötä rakennus- ja purkujätteiden sääntely on kiristynyt. Jätepuitedirektiivin kierrätys- ja hyödyntämistavoitteen lisäksi orgaanisen jätteen kaatopaikalle sijoittamista tullaan vuoden 2016 alusta rajoittamaan, mikä tulee edellyttämään korvaavien käsittelymenetelmien kehittämistä. Rakennus- ja purkujätteille asetettujen tavoitteiden saavuttamista tuetaan kansallisesti lukuisilla suunnitelmilla, ohjelmilla ja strategioilla. Kansallisessa lainsäädännössä edellytetään materiaalitehokkuuden huomioimista rakennuksen elinkaaren kaikissa vaiheissa. Jätelainsäädännössä säädetään rakennus- ja purkujätehuollon yleisistä ja erityisistä velvollisuuksista. Keskeisiä ovat selvilläolo-, kirjanpito-, erilliskeräys- ja siirtoasiakirjavelvollisuus. Rakennus- ja purkujätteiden hyödyntäminen on pääsääntöisesti ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan varaista toimintaa. Erillisellä asetuksella mahdollistetaan luvan korvaava hallinnollisesti kevyempi rekisteröintimenettely eräiden jätteiden hyödyntämiseen maarakentamisessa. Vireillä on menettelyn laajentaminen koskemaan uusia rakennus- ja purkujätejakeita. Maankäyttöja rakennuslainsäädännössä säädetään rakennushankkeeseen ryhtyvän lupavelvollisuudesta ja sen yhteydessä tehtävistä rakentamisen jätteitä koskevista selvityksistä. Kansallisesti merkittävin haaste jätepuitedirektiivin kierrätys- ja hyödyntämistavoitteen saavuttamisessa on puupohjaisen jätteen suuri osuus ja puujätettä hyödyntävän teollisuuden puuttuminen. EU:n jätepoliittisen ohjauksen keskeisenä tavoitteena on siirtyminen lineaarisesta taloudesta kiertotalouteen. Jätepuitedirektiiviä tullaan lähitulevaisuudessa todennäköisesti tarkistamaan, ja rakennus- ja purkujätteiden sääntelyyn saattaa olla luvassa lisäkiristyksiä. |
| Tiivistelmä (eng): | Managing the environmental impacts of the building sector requires considerable policy guidance. In Europe the building sector consumes roughly half of all yearly used natural resources and also generates one third of all waste. In Finland the focus of the building sector is moving towards renovation construction, and the total amount of construction and demolition waste is predicted to increase during the next ten years. This thesis aims to assemble and form a general view of the essential policy instruments regarding construction and demolition waste (C&DW). The general objectives of EU waste policy are featured in the Thematic Strategy on the prevention and recycling of waste, which is a part of the Union's Sixth Environmental Action Programme. The Waste Framework Directive (WFD), based on the thematic waste strategy, provides the general framework for waste management in the EU and its member states. The main policy instrument of the WFD in advancing building material efficiency is a recovery target, which dictates member states to take sufficient action to insure that by 2020, the preparing for re-use, recycling and other material recovery of C&DW is increased to a minimum of 70 % by weight. The WFD has been implemented nationally with revised waste legislation in 2012, resulting in tighter regulation of C&DW. In addition to the recovery target, landfilling of organic waste will be nationally restricted with effect from the beginning of 2016, which will require the development of substitutive treatment methods for a considerable amount of C&DW. The achievement of the legislative objectives set for C&DW is supported by various national waste and material efficiency plans, programs and strategies. National legislation requires material efficiency to be taken into consideration at all life cycle stages of a building. The general norms concerning C&DW management are included in waste legislation, mainly in The Waste Act and The Waste Decree. C&DW recovery is generally subject to an environmental permit according to the Environmental Protection Act. An administratively lighter registration procedure is possible for the recovery of certain C&DW streams in earth construction. The legislation regulating this procedure is currently being expanded to include more waste streams. Construction and demolition permits, which require C&DW statements, are regulated in land use and building legislation. Nationally, the large amount of wood based waste and low amount of industry, which is able to recover it, are the most significant challenges in achieving the WFD recovery target for C&DW. The key strategic goal of EU waste policy is moving from a linear towards a circular economy. The European commission is likely to revise the WFD in the near future, which may result in further tightening of C&DW legislation. |
| ED: | 2016-01-17 |
INSSI tietueen numero: 52857
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI