haku: @supervisor Mankki, Pirjo / yhteensä: 30
hakutulos-lista
viite: 24 / 30
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Walsh, Milja
Työn nimi:Kivihiili- ja turvevoimalaitosten sivutuotteet ja niiden hyötykäyttö
Coal and Turf Combustion By-products and their Utilization
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:1997
Sivut:vi + 89      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Konetekniikan osasto
Oppiaine:Energiatalous ja voimalaitosoppi   (Ene-59)
Valvoja:Mankki, Pirjo
Ohjaaja:Nikula, Anneli
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto  6009   | Arkisto
Tiivistelmä (fin):Polttoprosessien sivutuotteina syntyy voimalaitoksilla tuhkaa ja erilaisia rikinpoistotuotteita.
Näitä sivutuotteita ja niiden hyötykäyttömahdollisuuksia on Suomessa tutkittu jo useamman vuosikymmenen ajan.
Voimalaitosprosessien ja polttoaineiden muutokset vaikuttavat kuitenkin sivutuotteiden ominaisuuksiin sekä niiden soveltuvuuteen hyötykäyttöön.
Tämän työn tarkoituksena on ollut selvittää Suomen kivihiili ja turvevoimalaitoksilla kertyvien sivutuotteiden määrät, hyötykäyttökohteet ja -asteet viime vuosina.

Selvityksen alussa kuvataan tuhkien ja rikinpoistotuotteiden syntymiseen liittyvät voimalaitosprosessit, syntyneiden sivutuotteiden ominaisuudet sekä viimeaikaisten prosessimuutosten vaikutukset syntyviin sivutuotteisiin.
Kirjallisuusselvityksen ja haastattelujen perusteella kuvataan myös sivutuotteiden soveltumista eri hyötykäyttökohteisiin ja hyötykäytön mahdolliset esteet.

Osana työtä lähetettiin Suomen energiantuotantolaitoksille kysely, josta saatujen tulosten perusteella selvitettiin Suomessa syntyneiden sivutuotteiden määrät, hyötykäyttökohteet ja -asteet vuosilta 1994-1996.
Kyselyn tuloksissa on mukana 12 turve- ja 13 kivihiilivoimalaitosta, jotka yhteensä vastaavat noin 40 % Suomen kokonaisenergiantuotannosta ja lähes täysin Suomen turve- ja kivihiilituotantoa.
Sivutuotteita syntyy vuosittain vajaa 1,2 miljoonaa tonnia, josta noin 70 % on kivihiilituhkaa.
Sivutuotteiden kokonaishyötykäyttöaste on kyselyvuosina ollut hieman yli 60 %.
Korkein hyötykäyttöaste on kivihiilen pohjatuhkalla ja -kuonalla sekä rikinpoistokipsillä (n. 80 %) ja alhaisin puolikuivan rikinpoistomenetelmän tuotteella (n. 40 %).
Turvetuhkan hyötykäyttö on kasvanut, ollen vuonna 1996 yli 60 %.
Työssä on myös verrattu Suomen tuloksia EU:n ja USA:n vastaaviin hyötykäyttölukuihin.

Työssä on tarkasteltu miten erilaiset jätehuoltomääräykset, EU-direktiivit (erityisesti valmisteilla oleva kaatopaikkadirektiivi) ja jäteverotus vaikuttavat sivutuotteiden hyötykäyttöön ja loppusijoitukseen Suomessa, EU:ssa ja USA:ssa.
ED:1997-11-25
INSSI tietueen numero: 12656
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI