haku: @supervisor Mankki, Pirjo / yhteensä: 30
hakutulos-lista
viite: 13 / 30
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Takala, Kati
Työn nimi:Biopolttoaineita polttavien voimalaitosten suunnitteluperusteita
Design basis of biofuel-fired power plants
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:1998
Sivut:62 + liitt. (+2)      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Konetekniikan osasto
Oppiaine:Energiatalous ja voimalaitostekniikka   (Ene-59)
Valvoja:Mankki, Pirjo
Ohjaaja:Oinonen, Eero
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto  5736   | Arkisto
Avainsanat:biofuel
fouling
agglomeration
biopolttoaine
likaantuminen
agglomeroituminen
Tiivistelmä (fin):Biopolttoaineiden osuus energian tuotannosta lisääntyy kaikissa kuluttajaryhmissä.
Suurin osa biopolttoaineista on erilaisia puupolttoaineita, mutta myös peltobiomassoja käytetään energiantuotantoon.
Erityisesti teollisuuden ja maatalouden sivutuotteiden käyttöä polttoaineena halutaan lisätä niiden suhteellisen alhaisen hinnan vuoksi.

Biopolttoaineet poikkeavat monilta fysikaalisilta ja kemiallisilta ominaisuuksiltaan perinteisistä polttoaineista kuten hiilestä.
Tässä työssä on selvitelty mitkä näistä ominaisuuksista aiheuttavat ongelmia leijukerrospoltossa sekä perehdytty tarkemmin näihin ongelmiin.
Lisäksi on pohdittu ongelmien ja niiden poistamisen teknisiä ja taloudellisia vaikutuksia.

Eniten ongelmia aiheuttavat natrium, kalium ja kloori.
Alkalipitoisen tuhkan sulamispiste on matala, ja sula tuhka muodostaa leijukerroksen leijumisen estäviä suuria, sintraantuneita kappaleita yhdessä leijumateriaalin kanssa.
Savukaasujen mukana kulkeutuvat sulat hiukkaset saattavat myös tarttua lämpöpintoihin muodostaen lämmönsiirtoa heikentävän kuonakerroksen.
Tällaisten kuonakerrosten alla putkien kuumakorroosio voi edetä hyvinkin nopeasti, varsinkin jos polttoaine sisältää runsaasti klooria.
Ongelmia yritetään ratkaista syöttämällä lisäaineita prosessin eri vaiheisiin.
Tutkimuksissa lisäaineilla on saavutettu lupaavia tuloksia.

Nykyään biopolttoaineita polttavissa voimalaitoksissa käytetään alhaista tuorehöyryn lämpötilaa ja painetta ongelmien välttämiseksi.
Mikäli likaantuminen ja korroosio saadaan lisäaineiden avulla hallintaan, on teknisesti mahdollista nostaa tuorehöyryn arvoja, mikä parantaisi voimalaitoksen kokonaishyötysuhdetta.
Varsinkin pienillä voimalaitoksilla taloudellinen hyöty on useissa tapauksissa kuitenkin niin pieni, ettei tuorehöyryn arvoja kannata nostaa, koska riskitekijät lisääntyvät.
ED:1998-04-30
INSSI tietueen numero: 13106
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI