haku: @keyword kommunikaatio / yhteensä: 30
viite: 25 / 30
| Tekijä: | Ala-Laurinaho, Arja |
| Työn nimi: | Jatkuvaan parantamiseen kehittyminen - toimintatutkimus kolmella sahalla |
| Towards Continuous Improvement - Action Research at Three Sawmills | |
| Julkaisutyyppi: | Lisensiaatintutkimus |
| Julkaisuvuosi: | 2003 |
| Sivut: | iii + 116 + liitt. Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Tuotantotalouden osasto |
| Oppiaine: | Työpsykologia ja johtaminen (TU-53) |
| Valvoja: | Teikari, Veikko |
| Ohjaaja: | Vartiainen, Matti |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto 7915 | Arkisto |
| Avainsanat: | continuous improvement organizational model collaboration communication action research jatkuva parantaminen toimintamalli yhteistoiminta kommunikaatio keskustelu toimintatutkimus |
| Tiivistelmä (fin): | Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää organisaation toimintamallin ja jatkuvan parantamisen yhteyksiä. Konkreettisena tavoitteena oli tutkimukseen osallistuvien sahojen toimintamallien ja jatkuvan parantamisen käytäntöjen kehittäminen. Tutkimuksessa muodostetaan teorian ja sahojen kehittämishankkeiden kokemusten perusteella yhteistoimintaan perustuvan jatkuvan parantamisen mallia sekä pohditaan erityisesti kommunikatiivisen, käsitteellisesti matalan ja ryhmiin perustuvan toimintamallin luomia mahdollisuuksia jatkuvalle parantamiselle. Tutkimuksen lähestymistapana oli kommunikatiivinen toimintatutkimus. Kehittämismenetelmät perustuivat henkilöstön osallistumiseen ja tarkoittavat erilaisten ryhmien käyttämistä kehittämisen suunnittelijoina, toteuttajina ja arvioijina. Tiedonkeruumenetelmiä olivat haastattelut ja kyselyt. Tutkimuksessa haastattelu-, kysely ja prosessiaineistoa analysoitiin ja tulkittiin 'toimintamalli', 'rooli', 'jatkuva parantaminen', 'yhteistoiminta ja keskustelu' -käsitteiden avulla. Tutkimuksessa kuvataan kolmen sahan toimintamallit, jatkuvan parantamisen tilanne, kehittämisprosessit ja kehittämisen tulokset. Yhdellä sahoista oli hierarkkinen, funktionaalinen toimintamalli, kahdella sahalla puolestaan itseohjautuviin ryhmiin perustuva malli. Sahoilla jatkuvan parantamisen järjestelmiä olivat aloitejärjestelmä, kehitysehdotuslaput, jake-palaverit ja tiimipalaverit. Jatkuva parantaminen kohdistui kaikilla sahoilla lähinnä teknisiin yksityiskohtiin, yhdellä sahalla myös laajempiin kokonaisuuksiin. Hankkeessa kehitettiin toisaalta toimintamallia, jossa henkilöstön aktiivinen rooli voi toteutua niin päivittäisessä tuotantotoiminnassa kuin kehittämisessäkin, ja toisaalta yhteistoimintaan perustuvia jatkuvan parantamisen menetelmiä sekä koko parantamisen prosessin hallintaa. Tutkimuksen aineisto tukee oletusta toimintamallin ja jatkuvan parantamisen yhteyksistä: sahojen erilaiset toimintamallit heijastuivat sekä jatkuvalle parantamiselle asetettuihin toiveisiin ja odotuksiin että käytännön toteutukseen ja tuloksiin. Johtamisjärjestelmä, organisaation rakenne ja henkilöiden roolit, henkilöiden osaaminen sekä tiedon jakamisen ja käsittelyn järjestelmät vaikuttavat siihen, millaiseksi jatkuva parantaminen muodostuu. Yhteistoimintaan perustuvassa jatkuvassa parantamisessa henkilöstö tutkii ja arvioi prosesseja ja omaa toimintaansa tavoitteisiin ja mittareihin perustuen ja yhdistää parantamistyössä tietoa ja osaamista yli hierarkian ja prosessien rajojen. Parantamisen piirissä on koko organisaatio oman työn ympäristöstä aina organisaation kattaviin tuotanto-, tieto-, suunnittelu- ja kehitysprosesseihin. Kohteena ovat teknisten asioiden lisäksi työmenetelmät, ohjaus, toimintatavat ym. laajat ja monitahoiset asiat. Tällaista parantamista tukee kommunikatiivinen ja käsitteellisesti matala organisaatio, jossa keskeisiä piirteitä ovat keskustelujen kautta luotu kokonaisnäkemys ja yhteisymmärrys tavoitteista ja organisaation tilanteesta, yhteinen jaettu tieto, osallisuus organisaation prosesseissa ja keskusteluissa sekä tarkoituksenmukainen organisoituminen kunkin osaamisen mukaan. Jatkuva parantaminen ei ole menetelmä, joka otetaan käyttöön, vaan organisaatiomalliin liittyvä kokonaisuus ja yrityksessä vallitseva ajattelutapa ja suhtautuminen organisaation prosesseihin, työn tekemiseen ja työympäristöön. Jatkuvaan parantamiseen kehitytään sekä toimintamallia kehittämällä että jatkuvan parantamisen järjestelmiä, menetelmiä ja työvälineitä kehittämällä. |
| Tiivistelmä (eng): | The aim of the study was to explore the connections between organizational models and continuous improvement (CI). The practical goal was to develop the organizational models and methods of CI in the participating sawmills. A model of collaborative CI was formed based on the theory of organizational models and CI, and on the experiences of the development projects at the sawmills. Also, features of communicative, conceptually low team organizations were considered as creating favorable conditions for CI. The approach used in the study is communicative action research. The development methods were based on the participation of the personnel and included using different kinds of groups as planners, implementers and evaluators of the changes. The data collection methods included interviews and questionnaires. The interview-, questionnaire- and process data were analyzed using the concepts of 'organizational model', 'continuous improvement', 'collaboration' and 'communication' as tools of consideration, reflection and interpretation. The organizational models, CI methods, development processes and the results of the development at the three sawmills are described. One of the sawmills had a hierarchical, functional organization model, and two had self-directing team organizations. The CI methods included suggestion systems, development notes, CI-meetings and team meetings. The CI was focused mainly on technical details. At one of the sawmills there were also more extensive and other than technical improvements. As a result of the projects, collaborative methods of CI were developed, control of the whole improvement process was enhanced, and the organizations were developed towards collaborative and communicative models. The study supports the hypothesis of the connections between the organizational model and CI: the different organization models of the sawmills were reflected in their expectations as well as in the implementation and results of the CI. The leadership model, the organizational structure, the roles of the personnel and their competencies, and information and knowledge sharing, all have an impact on what the CI is like in the organization. Collaborative CI means that the members of the organization examine and evaluate the processes and their own actions and work against the goals and measurements, and combine their knowledge and skills across the boundaries of the processes and hierarchies for the task of improvement. The improvements cover both the daily work system and the production, planning and information processes throughout the organization. The improvements are focused on technical details as well as on working methods, collaboration, and production planning and other procedures, including also complex issues. This kind of improvement is supported by a communicative, conceptually low organization, in which common understanding of the primary task, goals and situation of the organization prevail, and in which information and involvement in the organizational processes are shared. CI is not simply a method to be taken into use as an extra tool, but is an inherent part of the organizational model. In order to achieve CI, it is necessary to develop the organizational model, the entire system of CI, and the methods and tools of CI. |
| ED: | 2003-07-11 |
INSSI tietueen numero: 19857
+ lisää koriin
INSSI