haku: @supervisor Jokilaakso, Ari / yhteensä: 31
hakutulos-lista
viite: 4 / 31
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Arvonen, Teemu
Työn nimi:Sulphation of Cuprous Oxide in the Cyclone Reactor
Kuparioksidin sulfatoituminen syklonireaktorissa
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:1998
Sivut:54      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Materiaali- ja kalliotekniikan osasto
Oppiaine:Materiaalien valmistustekniikka   (Mak-77)
Valvoja:Jokilaakso, Ari
Ohjaaja:Ranki, Tiina ; Peuraniemi, Esa
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark V80     | Arkisto
Tiivistelmä (fin):Tässä diplomityössä tutkitaan liekkisulatusuunin jätelämpökattilan SO_2-atmosfäärissä tapahtuvia sulfatoitumisreaktioita.
Työn teoriaosassa käsitellään aikaisempia kuparioksidin sulfatointitutkimuksia sekä sulfatoitumiseen liittyvien kemiallisten reaktioiden termodynamiikkaa ja kinetiikkaa.
Aiemmin julkaistua tutkimustietoa lentopölyjen käyttäytymisestä ei ole käytettävissä, joten lähdemateriaali on lähinnä pasutukseen liittyvistä tutkimuksista.
Sulfatoitumisreaktioiden termodynamiikkaa on tutkittu Outokummun HSC-tasapainolaskentaohjelmalla, jolla on myös kuvattu Cu-O-S-systeemin faasitasapainokuvaajia SO_2:n ja O_2:n funktiona.
Kineetiikkaa on tutkittu kirjallisuuden ja lehtiartikkelien avulla.

Työn kokeellisessa osassa tutkittiin synteettisen kuparioksidijauheen (Cu_(2)O) sulfatoitumista laboratoriomittakaavan syklonireaktorilla.
Kokeissa oli muuttujina partikkelikoko, kaasun koostumus, viipymäaika sekä reaktiolämpötila.
Tutkitut raekokofraktiot olivat -38 µm, 38-75 µm, 75-150 µm ja 150+ µm.
Molemmat reaktiokaasut sisälsivät n. 22 % SO_2, sekä 3 % tai 6 % happea, loppuosa kaasuseoksesta oli typpeä.
Kokeita suoritettiin neljällä eri reaktioajalla: 5, 10, 20 ja 30 sekuntia.
Koelämpötilat olivat 593 °C, 634 °C ja 676 °C.
Näytteiden sulfatoitumisaste tutkittiin kemiallisesti ja termogravimetrisella vaa'alla (TGA).

Tutkimuksissa havaittiin sulfatoitumisen olevan kaksivaiheinen reaktio, jossa huomattavan nopean alun jälkeen sulfatoitumisnopeus laskee.
Ilmiö johtuu reaktiokerrosdiffuusiosta.
Lämpötilan nostaminen tutkituissa olosuhteissa lisäsi sulfatoituneen materiaalin määrää.
Pienten partikkelien havaittiin sulfatoituvan suurempia nopeammin, koska reaktiopinta-alaa oli enemmän.
Hapen määrän lisääminen nopeutti niin ikään sulfatoitumista, koska se lisäsi reaktionkaasussa olevan rikkitrioksidin määrää.
ED:1998-12-31
INSSI tietueen numero: 13824
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI